Page 2 - PPJ Junnulehti 2/2015
P. 2

2 PPJ Junnulehti 2/2015
Pääkirjoitus
Kiitos ja näkemiin
Ylen aamu-tv:ssa esitetään maanantaiaamuisin urheilua ja sen ympärillä olevia ilmiöi- tä ja tekijöitä mielestäni melko haus- kalla ja värikkäällä tavalla kommen- toivaa Jälkihiki ohjelmaosiota. Sen vakiohahmoihin kuuluvan toimi a- ja Kaj Kunnaksen esimerkin innoit- tamana aloitan tämän kirjoitelman numerosarjalla 21-16-11. Nämä lu- kemat eivät tosin Kunnaksen tavoin kytkeydy mihinkään urheilutulok- siin tai suorituksiin, mu a niillä on minulle ja elämälleni hyvinkin tär- keä merkityksensä.
Näiden numeroiden verran olen nimi äin ollut tavalla tai toisella mukana ja tekemisissä seuramme kanssa: toimin parhaillaan 21. vuot- ta joukkuetoimijana, 16. vuo a hal- lituksen jäsenenä joista 11. vuo a seuran puheenjohtajana. Nyt tämä ympyrä on kohdaltani sulkeutu- massa, jos nyt ei aivan kokonaan, niin ainakin suurimmalta osaltaan.
Tämän Junnulehden pääkirjoi- tus on viimeinen, jota olen kirjoi a- massa seuran puheenjohtajana, seu- raavassa julkaisussa tällä palstalla nähdään jonkun muun hengentuot- teita.
Oma PPJ-urani alkoi syksyllä 1995 hyvin perinteisellä tavalla. Tu- lin silloin 5-vuotiaan poikani Jussin kanssa tutustumaan vasta peruste- tun junioriseuran toimintaan käy- mällä silloisen 1988-joukkueen har- joituksissa. Kun si en 1989 synty- neille pojille ale iin loppusyksystä perustaa omaa joukkue a, päätin lähteä mukaan tämän joukkueen toimintaan, ja tällä tiellä olen nyt ol- lut 20 vuo a.
1989-joukkue a vedin ja val- mensin yhdessä Ilkka Saarisen kanssa vuoteen 2002 saakka, jolloin se aikakaudelle melko tyypilliseen tapaan hajosi, kun pelaajia oli lo- pulta liian vähän ison kentän jouk- kueen tarpeiksi. 1989-joukkueen jälkeen siirryimme Jussin kanssa 1990-joukkueeseen, josta muotoutui Harri Brykin hyvässä valmennuk-
Kuva: Kai Vase
sessa erinäisten vaiheiden jälkeen miesten sarjoihin siirtynyt Akate- mia-joukkue.
Harrin jä äydy yä valmennus- tehtävistä Akatemian valmentajina aloi ivat 2011 Hannu Leinonen ja Vesa Mar ila, joiden kolmannel- la valmennuskaudella Akatemia ja seuran vanha edustusjoukkue yh- distyivät uudeksi Edustusjoukku- eeksi. Vesan ulkomaille muuton jäl- keen Edustuksen toiseksi valmen- tajaksi löytyi tämän vuoden alussa myös seuramme työntekijäksi pal- ka u Mikko Hyppönen.
Näiden kaikkien joukkueiden, pelaajien ja valmentajien kanssa olen kulkenut yhdessä Jussin kans- sa todella pitkän ja vaiherikkaan matkan, jonka aikana olen kokenut valtavan määrän ja kirjon erilaisia kokemuksia ja elämyksiä: mahtavaa joukkuehenkeä ja pukukoppielä- mää, maukkaita ja arvokkaita voit- toja niin yksi äisissä peleissä kuin sarjoissakin, jopa joitakin mesta- ruuksia ja sarjanousuja.
Suurimpina yksi äisinä elämyk- sinä mieleeni ovat jääneet Akatemi- an nousu Neloseen vuonna 2011 ja
Edustuksen Nelosen lohkovoi o ja nousu Kolmoseen syksyllä 2014. Toisaalta olen myös saanut maistaa eri joukkuei eni kanssa urheiluun ja elämään väistämä ä kuuluvia karvaita tappioita, sarjapaikkojen menetyksiä ja muuten vaikeita ai- koja.
Seuran hallitukseen minut kut- su iin 2000-luvun alussa. Silloisten puheenjohtajien Pekka Kotilaisen ja Jukka Kantolan aikakausilla pää- paino oli olosuhteiden kehi ämises- sä, alun perin Hietaniemeen sijoitet- tu kuplahallin siirtämisessä Ruoho- lahteen ja myöhemmin pyrkimykset seuran toiminnan laadun ja talou- denpidon kehi ämiseen.
Omalla, 2005 alkaneella puheen- johtajakaudellani on ehtinyt sa ua ja tapahtua todella paljon. Vuonna 2007 ensimmäistä kertaa Palloliiton Helsingin ja Uudenmaan piirien jär- jestämässää Isännän ääni -seurase- minaarissa tulimme pitkäaikaisen varapuheenjohtajamme ja läheisim- män työparini Mikael Anthonin kanssa vakuu uneiksi siitä, e ä tu- levaisuuden seuratoiminnassa ovat avainasemassa seuran palkkaamat, valmennustoimintaa kehi ävät ja linjaavat työntekijät.
Näin jälkikäteen ajatellen voi tie- tysti todeta, e ä tämän tosiasian oi- valtamiseen ei vaadi u kovinkaan suurta gurua, mu a joka tapaukses- sa tuolloin tekemämme linjaratkai- sut ovat monilta osiltaan osoi autu- neet oikeiksi ja ratkaiseviksi tulevan kehityksemme kannalta. Etenkin ensimmäisen kokopäiväisen työnte- kijämme, valmennuspäällikkö Ak- ke Orrströmin palkkaamista seu- raamme 2009 pidän ratkaisevana käännekohtana sille kehitykselle, jonka ansiosta olemme nykyisessä asemassamme.
Kaiken kaikkiaan tämä reilu 20 vuoden ajanjakso on ollut huikea kehitys- ja menestystarina ja mat- ka vajaan 300 jäsenen pienseurasta 1200 jäsenen, Helsingin piirin suu- rimpiin kuuluvaksi jalkapalloseu-


































































































   1   2   3   4   5