Page 14 - PPJ Junnulehti 4/2015

14 PPJ Junnulehti 1/2015
90 % maalinteosta on Kuva: Jussi Eskola
Etenkin rangaistuslaukaukset vaativat henkistä lujuu a. Mikael Forssell onnistui pilkulta Olympiastadionilla Azerbaidzania vastaan vuonna 2008.
Maalinteko on kenties jalkapallon vaikein ja palkitsevin osa-alue. Harjoittelun avulla voi kehittyä paljon, mutta
hyvältä maalintekijältä vaaditaan aina itseluottamusta ja hieman luontaista lahjakkuuttakin.
pään sisästä kiinni. Sinun tulee ol- la itsevarma, ja se puolestaan ruok- kii onnistumisia. Nuorempana har- joi elin joka päivä 15–20 minuu ia nimenomaan erilaisia viimeistely- harjoi eita treenien jälkeen”, Adu valaisee.
Myös Mäkelä kertoo harjoitel- leensa juniorina paljon pelitilantei- ta mukailevia tilanteita. Tärkeintä on saada ratkaisut tule
maan suoraan selkärangasta, jot- ta pelitilanteessa ei tarvitse mie iä yhtään.
”Tärkeintä on pitää aina liike mukana harjoitellessa. Älä vain sei- so ja ammu paikoillaan olevaa pal- loa. Tee harjoi eista realistisia”, sa- noo 105 maao elua Huuhkajien paidassa pelannut ja näissä 22 maa- lia ampunut Jonatan Johansson.
MAALINTEKOA PITÄÄ siis harjoi- tella, mu a monista synnynnäisis- tä fyysisistä ominaisuuksia voi ol- la apua hyökkääjälle. Tällaisia ovat esimerkiksi nopeus sekä ponnistus- voima.
”Hyökkääjän on oltava hieman itsekäs ja pysty ävä o amaan ris- kejä sekä yrite ävä vaikeitakin rat- kaisuja. Mitä korkeampi taso on, sitä tärkeämpi rooli fysiikalla on. Juniorina pitää harjoitella sekä fy- siikkaa e ä tekniikka, mu a nuo- rempana on tärkeämpää harjoitella aina pallon kanssa”, Johansson ker-
”Hyökkääjän on oltava hieman itsekäs
ja pystyttävä ottamaan riskejä sekä yritettävä vaikeitakin ratkaisuja. Mitä korkeampi taso on, sitä tärkeämpi rooli fysiikalla on.”
too.
”Tintin” mukaan junioreita tulee
rohkaista ja antaa hieman vapauk- sia, jo a Suomesta saadaan tulevai- suudessakin kovan luokan maalin- tekijöitä.
”Meidän on rohkaistava nuoria pelaajia olemaan rohkeampia ja an- taa heidän tehdä virheitä, eikä teh- dä heistä robo eja nuorella iällä. Ole vapaa ja pidä hauskaa, sillä jos yrität parhaasi, niin se on tarpeeksi. Tällä tavalla saamme pelaajia, jot- ka ovat aloi eellisia ja joilla on itse- luo amusta.”
Teksti: Eemeli Kosonen
voi anut Juho Mäkelä.
Jo a henkinen puoli olisi kun-
nossa, monet joukkueet käy ävät henkisiä valmentajia. Pelaajien on tärkeää päästä puhumaan asioista, jo a henkinen taakka ei kasva liian suureksi.
Myös puhuminen valmentajien ja pelikavereiden kanssa voi au aa, mu a välillä helpointa on päästä
”H
arjoi elun kau a voi saada sen varmuuden
purkamaan tuntoja täysin ulkopuo- liselle henkilölle.
”Hyökkääjän ja maalivahdin kan- nalta siitä voi olla erityisesti hyötyä, koska heidän ratkaisunsa ovat nä- kyvimmässä roolissa. Käytin hen- kisen valmentajan apuja HJK:ssa tapauskohtaisesti, mu a myös esi- merkiksi valmentajien ja pelaajien kanssa voi jutella. Tärkeintä on, e ä pääsee puhumaan”, Mäkelä sanoo.
TOISET PELAAJAT luo avat hen- kilökohtaiseen urheilupsykologiin. Freddy Adulla, joka oli aikanaan yksi ikäluokkansa suurimmista lu- pauksista maailmassa, on ollut oma urheilupsykologi jo lähes 14 vuo a.
”90 prosen ia maalinteosta on
tekemiseen, ja tietys- ti myös tekemällä maaleja. Nuore- na nousut ja laskut ovat jyrkempiä, mu a ne pitää saada pois mielestä ja on nolla ava tilanne. Aina tulee uusi paikka”, kertoo vuosina 2005 ja 2010 Veikkausliigan maalipörssin