Page 3 - Merimies 2 2016

Ala rahoittaa tuen itse
P ellervon taloustutkimus PTT julkaisi helmikuussa selvi- tyksen Suomen kauppamerenkulun nykytilanteesta. Me- rikuljetusten osuus maamme viennistä on 90 prosent- tia ja tuonnista 80 prosenttia. Suomalaisten alusten
osuus on tuonnissa 40,9 prosenttia ja viennissä vain 20,5 prosenttia.
Elintarviketuonnissa ja -viennissä sekä kap- paletavarakuljetuksissa Suomen lipun alla kul- kevien matkustaja-alusten osuus on huomat- tava: yli 60 prosenttia. Eli suomalaisilla matkustaja-aluksilla on suuri rooli suomalais- ten arkielämässä. Niiden rooli korostuu, kun puhumme kansallisesta huoltovarmuudesta kriisitilanteissa.
Se, että meillä vielä ylipäätänsä on suomalaisia matkusta- ja-aluksia ja suomalaisia merityöpaikkoja, johtuu pitkälti siitä, että Suomessa on käytössä Euroopan komission hyväksymä työ- voimakustannustuki. Kyseistä tukimuotoa hyödyntävät kaikki muut merkittävät Eu:n merenkulkumaat ja Suomen kilpailija- maat paitsi viro.
Tapa, jolla julkisuudessa kiistetään tarve tukea merenkulun ja erityisesti matkustaja-alusten työvoimakustannuksia, on pöyris- tyttävä. Samoin pöyristyttävää on, että nykyisen hallituksen halli- tusohjelmaan on kirjattu uhka leikata tuesta 20 miljoonaa euroa. Käytännössähän tämän merenkulun työvoimakustannustuen rahoittavat suomalaiset varustamot ja merimiehet omin voimin. Yksinkertaisesti on kyse siitä, että varustamo tarjoaa aluksillaan työpaikat, joista merimiehet saavat palkkansa sekä maksavat ve- ronsa ja eläkemaksunsa. varustamo tilittää maksut eteenpäin valtiolle, joka puolestaan palautta nämä maksut varustajille. Näin ollen on harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että valtio kus- tantaa merenkulun työvoimakustannustuet.
Tuen leikkausuhka lisäsi päätöksenteon haastetta, kun Meri- mies-unionin hallitus otti ylimääräisessä kokouksessaan myön- teisen kannan olla mukana neuvottelemassa työmarkkinakeskus- järjestöjen aikaansaaman kilpailukykypaketin soveltamisesta omalle sopimusalalleen. Kilpailukykypakettihan ei lupaa palkan- saajille mitään hyvää jakoon. Päinvastoin sopimus sisältää pelk-
kiä huononnuksia. Mutta vaihtoehto – halli- tuksen kaavailemat pakkolait – olisivat olleet vieläkin pahempi ratkaisu.
vasta toukokuun viimeisenä päivänä tiede- tään, tuleeko kilpailukykypaketti voimaan ja onnistuuko Merimies-unioni neuvottelemaan omille jäsenilleen sen pohjalta siedettävän
työehtosopimuksen. Keskusjärjestöt arvioivat tuolloin sopimus- ten kattavuuden. Jos sopimus ei ole riittävän kattava tai hallituk- sen lupaamat toimenpiteet eivät ole riittävät, sopimusosapuolet voivat irtisanoa omat työehtosopimuksensa.
kenneth bondas
kenneth.bondas@smu.
pääkirjoitus
Leikkausuhka lisäsi haastetta päättää kanta kilpailukykysopimukseen.
2016 • 2 // MS 3