Page 3 - Merimies 3 2016

Valtionyhtiö Arctia Shipping kaatamassa kikyratkaisua
T ätä kirjoitettaessa, 2. kesäkuuta, elämme kilpailukykyso- pimushuuman pyörteissä. Työmarkkinajärjestöjen halli- tukset kokoontuvat huomenna päättämään, onko maahan syntynyt riittävä määrä kikyksi kutsutun kilpailu-
kykysopimuksen mukaisia työehtosopimusratkaisuja. Jos näin todetaan, kiky ja sen mukaiset ratkaisut tulevat voimaan ja jatkuvat pääsääntöisesti helmikuun 2018 loppuun.
Myös Merimies-Unioni kävi Suomen Varustamot ry:n kanssa neuvotteluja kikyn toteuttamisesta kauppamerenkulussa. Itse asiassa olimme neuvotelleet työehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta jo pitkään ennen kuin keskusjär-
jestöt saavuttivat kikyä koskevan yhteisym-
märryksen. Merenkulun neuvotteluissa saavu-
tettiin 30. toukokuuta tulos, jonka mukaan
ulkomaanliikenteen työehtosopimukset sekä
jäänmurtajia koskeva työehtosopimus olisi uudistettu olemaan tään normaalissa aikataulussa vuoden vaihteen jälkeen. Nykyiset
päivänä kokoontunut Suomen Varustamot ry:n hallitus puolestaan hylkäsi neuvottelutuloksen äänestyspäätöksellä kaikkien hämmäs- tykseksi ja suureksi yllätykseksi. Ratkaisu oli varsin merkillinen, sillä etukäteen oli tiedossa, että esimerkiksi matkustaja-alusvarustamot olisivat olleet hyväksymässä tuloksen. Kaiken lisäksi varustamoyh- distyksen hallituksen puheenjohtaja, joka toimii suurimman rahti- alusvarustamon Finnlinesin päälakimiehenä, oli mukana neuvotte- luissa ja hyväksymässä tulosta. Kuin pisteenä iin päälle tietoon on tullut, että valtio-omisteisen Arctia Shippingin toimitusjohtaja oli yksi niistä, jotka kovaäänisimmin vastustivat neuvottelutuloksen hy-
pääkirjoitus
väksymistä. Kysymys kuuluukin, mikä oli valtion omistaman varustamon rooli ja motiivi asiassa, ei ainakaan Suomen nostaminen nousuun!
Varustamot ry:n ratkaisu oli varsin merkillinen.
Jos Suomen Varustamot ry pysyy kannas- saan, Merimies-Unioni palaa neuvottelupöy-
voimassa aina helmikuun 2019 loppuun asti eli vuoden pidem- pään kuin kiky-ratkaisu.
Neuvottelutuloksen mukaan ensimmäisen vuoden palkan- korotus olisi ollut kikyn mukainen eli nollakorotus. Toisen vuoden korotus olisi noudattanut yleistä linjaa, joka mahdollisesti on ”Suomen mallin” mukainen. Tulokseen sisältyi muutamia muutok- sia työehtosopimusten teksteihin ja osapuolten kannanottoja työ- ehtosopimusten soveltamisen tulkintariitoihin. Erilliset työryhmät saivat toimeksiantoja. Niiden olisi tullut saada työnsä valmiiksi siten, että mahdolliset muutokset työehtosopimuksiin olisi voitu saattaa voimaan ensi vuonna maaliskuun alussa.
Osapuolten yhteinen näkemys työajan pidentämiseen 24 tun- nilla vuodessa oli selkeä: kauppamerenkulun työaikajärjestelmissä ei ole siihen tarvetta saati mahdollisuuksia. Lisäksi osapuolet tote- sivat, että merenkulun työmarkkinaosapuolet ovat vuosien mit- taan jo leikanneet työvoimakustannuksia huomattavasti muun muassa pidentämällä työaikaa. Paikallisen sopimisen edistämises- tä sekä niin sanotusta selviytymislausekkeesta osapuolet totesivat, että vastaavat järjestelyt on jo toteutettu alan työehtosopimuksissa eikä enempiä muutostarpeita ole.
Merimies-Unionin hallitus käsitteli saavutettua neuvottelutulosta 31. toukokuuta. Hallitus hyväksyi tuloksen yksimielisesti. Samana
ulkomaanliikenteen työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun 2017, joten niiden uudistamisesta neuvotellaan viimeis- tään helmikuussa. Jo nyt on selvää, että noihin neuvotteluihin ei mennä nollalinjalla saati olemattomilla tekstimuutoksilla. Toden- näköistä on myös, että tavoitteiden toteuttaminen ei tapahdu pel- källä suostuttelulla, vaan sopimuksen aikaansaamiseksi joudutaan turvautumaan järjestöllisiin toimiin, käytännössä työtaistelu-uh- kaan. Tähän on jo nyt syytä alkaa varautua.
simo Zitting
Puheenjohtaja
simo.zitting@smu.
2016 • 3 // MS 3
Kuva Jukka-Pekka Flander