Page 3 - Merimies 4 2017

Sopimuksista ja niiden noudattamisesta
Pitkästä aikaa olemme tilanteessa, jossa työmarkkinajärjes- töt neuvottelevat alakohtaisista työehtosopimuksista il- man keskusjärjestötason keskitettyä ratkaisua. Voisi jopa sanoa, että Suomessa on sovellettu liian kauan keskusjär-
***
Varustamoiden henkilöstöhallinnon osaaminen on hakoteillä. Palk- kahallinnoissa toimivat keksivät omia tapoja laskea palkkoja. Ei piitata siitä, mitä on sovittu työehtosopimuksin eikä siitä, mitä laissa on säädetty. Monesti outoja ratkaisuja perustellaan vetoa- malla maapuolen käytäntöihin, palkanlaskentaohjelmiin tai mui- hin ”hatusta vedettyihin” selityksiin. Ongelmia selvitettäessä karu todellisuus yleensä paljastuu: taustalla on täydellinen tietämättö- myys ja piittaamattomuus siitä, miten palkat olisi sopimusten ja lain mukaan pitänyt laskea ja maksaa. Palkkojen lisäksi merityö- suhteen muitakin ehtoja toteutetaan avuttomasti.
Uskomatonta kyllä, mutta varustamotyönantajien etujärjestöjä ei enää kiinnosta valvoa työehtosopimusten noudattamista. Näyt- tää pikemmin siltä, että niiden rooli on löytää perusteluja sille, miksi työnantajien ei tarvitse noudattaa sopimuksia ja lakeja. Etsi- tään siis keinoja kiertää sopimusmääräyksiä ja säädöksiä, ei nou- dattaa niitä. Tällainen tie on lyhytnäköinen ja johtaa umpikujaan. Huonosta henkilöstöhallinnosta ja -politiikasta – johon on myös luettava valitettavan yleinen totaalisen autoritaarinen käskytys- kulttuuri – seuraa yhä suurempia ongelmia. Paras tapa välttää on- gelmat on kuunnella henkilöstöä, katsoa asioita heidänkin näkökannaltaan ja noudattaa sopimuksia.
pääkirjoitus
menomaan koulutettuja varustamot saisivat vastinetta rahalleen. Samalla varmistettaisiin osaamisen jatkuvuus. Harva laiva toimii pelkästään päällystön voimin!
jestöjohtoista sopimuskulttuuria. Tavallaan nyt on palattu normaa- liin tilaan, jossa ammattiliitot sopivat työnantajaliittojen kanssa kunkin alan palkankorotuksista ja työehtosopimusten muutoksis- ta. Uudella tavalla toimia on varmasti tervehdyttävä vaikutus, sillä alakohtaisiin ongelmiin päästään vihdoin ja viimein puuttumaan ilman keskusjärjestöjen asettamia tiukkoja raameja.
Merimies-Unionin pääsopimusalojen työehtosopimukset, jotka koskevat muun muassa ulkomaanliikenteen lasti- ja matkusta- ja-aluksia, ovat voimassa helmikuun loppuun 2019. Maaliskuun alussa 2018 toteutettavista palkankorotuksista sovitaan vuoden vaihteen jälkeen. Silloin tiedämme, millaisia palkkaratkaisuja maa- han on syksyn ja talven aikana syntynyt.
merimies-unionin omat palkkaratkaisut eivät ole suoraan sidoksissa muiden alojen korotuksiin, mutta on selvää, että eten- kin vientiteollisuuden sopimukset vaikuttavat myös merimiesten palkankorotuksiin.
***
korjausmieheksi ja pursimieheksi koulutettu uusi merimies jää usein ilman työpaikkaa, kun varustamot ja työnantajat suosivat hakijoita,jotkatähtäävätpäällystötehtäviin.Näintapahtuuvarsin- kin koneosastolla, mutta suuntaus yleistyy myös kansipuolella.
Miehistöasemaan koulutettu saa käytännössä aina YT-pätevyy- den ja monella on valmistuessaan ennestään konemiehen tai mat- ruusin pätevyyskirja. Koulutuksen sisältö on erilainen kuin päällys- töopinnoissa ja antaa miehistötehtäviin parhaat valmiudet ja ammattitaidon. Tästä huolimatta miehistöksi koulutettujen on käytännössä vaikea työllistyä, kun vahtimiehiksi, konemiehiksi ja matruuseiksi palkataan päällystöopiskelijoita.
Näyttää siltä, että työnantajat eivät enää arvosta miehistökoulu- tuksen saaneita eivätkä heidän ammattitaitoaan. Silti varustamot valittavat vaikeutta löytää päteviä korjausmiehiä ja pursimiehiä. Ongelma ei olekaan pelkästään koulutusjärjestelmässä, jossa suo- sitaan ja määrällisesti ylikoulutetaan päällystöä, vaan myös työn- antajien asenteissa. Työllistämällä miehistövakansseihin niihin ni-
simo Zitting
Puheenjohtaja
simo.zitting@smu.
2017 • 4 // MS 3
Jukka-Pekka Flander