Page 3 - Merimies 1 2018

Suomalaisen kauppamerenkulun tulevaisuus jälleen kerran kiinni poliitikoista
Maan hallitus on asettanut parlamentaarisen työryh- män selvittämään yritystukien tarpeellisuutta. Työ- ryhmän puheenjohtajana toimii pääministeripuo- lueen kansanedustaja Mauri Pekkarinen ja sen on
tarkoitus antaa loppuraportti helmi-maaliskuun vaihteessa. Työryhmässä mukana olevat puolueet ovat jo esittäneet omia näkemyksiään siitä, miten erilaisiin tukimuotoihin on suhtaudutta- va. Huolestuttavaa on, että muun muassa Kokoomus ja Vihreät ovat ottaneet varsin kielteisen kannan kauppamerenkulun miehis- tökustannustukiin. Lisäksi julkisuudessa on jatkuvasti pidetty esil- lä merenkulun tukia kielteisessä valossa. Esimerkiksi YLE otti vast- ikään A-studion raportissa suoraan kantaa siihen, että valtion ja veronmaksajien rahaa valuu risteilymatkailun tukemiseen. Ohjel- ma oli propagandistinen ja vilisi väärää sekä harhaanjohtavaa
tietoa.
Mediaa on hallinnut erityisesti Tampereen yliopiston julkaisema
selvitys, jossa kauppamerenkulun tuista julkaistiin tietoa, joka ei perustunut todellisuuteen, saati todellisiin lukuihin, vaan oli enem- mänkin asenteellista, epätieteellistä ja MARA:n, eli Majoitus- ja ravitsemusalan edunvalvontajärjestön näkökantoja syleilevää. Tä- mä ei sinänsä ollut ihme, olihan MARA selvityksen tilaajana. MARA on jo vuosia nähnyt matkustaja-autolauttaliikenteen maapuolen hotelli- ja ravintola-alan kilpailijana, vaikka kiistämätön totuus on se, että ilman matkustaja-alusten satamakaupunkeihin tuomia maksavia asiakkaita hotellit ja ravintolat olisivat hätää kärsimässä.
Jos yritystukityöryhmä päätyy esittämään merenkulun miehistö- kustannustukien leikkaamista tai poistamista, tämä tulee olemaan kohtalokasta Suomen lipun alla tapahtuvan kauppamerenkulun tulevaisuudelle. Varustamot liputtavat aluksensa sellaisiin alusre- kistereihin, joissa EU-komission suosittelemat tuet on toteutettu täysimääräisinä. Tällaisia rekistereitä löytyy niinkin läheltä kuin Ruotsista. Myös Viro tulee olemaan houkutteleva vaihtoehto siellä olevien halvempien työvoimakustannusten vuoksi. Mikäli tähän tilanteeseen joudutaan, häviäjänä tulee olemaan Suomi, joka me-
nettää oman itsenäisen kauppalaivastonsa, sekä suomalaiset me- renkulkijat, jotka ennen pitkää menettävät työpaikkansa.
Kauppamerenkulun tuet eivät ole rinnastettavissa muiden elin- keinojen saamaan tukeen. Kyse on tuesta, joka syntyy elinkeinon sisällä: varustamot saavat palautuksena merenkulkijoiden maksa- mat verot sekä eräät työnantajamaksut. Mikäli alukset liputetaan muualle, kukaan ei enää maksa veroja eivätkä työnantajat maksa Suomeen työnantajamaksuja. Kauppamerenkulun työmarkkinajär- jestöt ovatkin esittäneet omana vaihtoehtonaan siirtymistä netto- palkkajärjestelmään – niin kuin on tehty jo useimmissa EU-maissa – minkä jälkeen kauppamerenkulun tuista ei enää tarvitsisi riidellä haan hallituksessa ja eduskunnassa vuotuisten budjettikäsittelyjen yhteydessä.
Parlamentaarisella yritystukityöryhmällä onkin esityksiä tehdes- sään paljon valtaa: se voi omilla linjauksillaan joko tuhota vuosi- kymmenten kuluessa rakennetun suomalaisen kauppalaivaston tai antaa sille mahdollisuudet kehittyä edelleen vahvaksi toimijaksi, joka pystyy kilpailemaan kansainvälisesti sekä takaamaan Suomen huoltovarmuuden ja riippumattomuuden merikuljetuksissa. Kyse on myös suomalaisen merenkulun osaamisen ja suomalaisten merenkulkijoiden tulevaisuuden turvaamisesta.
PÄÄKIRJOITUS
Simo Zitting
Puheenjohtaja
simo.zitting@smu.
2018 • 1 // MS 3