Page 46 - Merimies 2 2018

SAK tavoitteli
työelämään laatua
ja lyhyempää
työaikaa
Tapio Bergholm tuo SAK:n historian nykypäivään
SAK:n historiateoksen kannessa keilaavat SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen ja STK:n toimitusjohtaja Pertti Somerto.
Erikoistutkija Tapio Bergholmin historiateoksen aikajänne on Korpilammen seminaarista 1977 ja kilpailukykysopimukseen vuonna 2016. (Kuva: SAK)
ta ei ollut pitkää iloa, kun inflaatio rouhi palkkojen ostovoiman.
Teollisuuden kadotettua kilpailukykyä palauteltiin toistuvilla devalvaatioilla, jot- ka olivat tulonsiirtoja vientiteollisuuden hyväksi.
Nimellispalkkojen korotusten sijaan reaalipalkkoja ja työelämän laatuasioita korostavilla tulopoliittisilla ratkaisuilla so- viteltiin hallituksen talouspolitiikan tavoit- teita yhteen työmarkkinaratkaisujen kanssa ja samalla pyrittiin huolehtimaan teollisuu- den kilpailukyvystä.
Tulopolitiikan kuolema
1980-luvun lopulta asti on ennustettu kes- kitetyn tulopolitiikan kuolemaa. Bergholm huomauttaa 2000-luvun keskitettyjen työ- markkinaratkaisujen olleen poikkeukselli- sia tulopolitiikan historiassa.
Keskitetyt sopimukset ovat olleet katta- via, turvanneet aikaisempaa paremmin työ- rauhan ja palkkaliukumatkin ovat painu- neet olemattomiksi.
Työnantajajärjestöjen aiemmin tulopo- litiikan ongelmina pitämät piirteet olivat siis kadonneet. Siitä huolimatta työnantaja- järjestöt päättivät Elinkeinoelämän keskus- liiton sääntömuutoksella panna pisteen keskitetylle tulopolitiikalle.
Bergholm tulkitsee työnantajajärjestö- jen linjan muuttuneen pragmaattisesta ideologiseksi.
Teos päättyy avoimeen kysymykseen: ”Tuleeko vielä aika, jolloin työnantajajärjes- töt arvostavat työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta?”.
Historian valossa ainakin SAK:sta löy- tyisi haluja tulopolitiikan paluuseen.
TEKSTI UP/KARI LEPPÄNEN Pienipalkkaisimpien palkansaajien
keskusjärjestön SAK:n päätavoite ei 1970- ja 1980-luvuilla suinkaan ollut palkankorotukset. Tärkeintä
SAK:lle oli työelämän laadun parantami- nen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuk- sien lisääminen ja työajan lyhentäminen.
Erikoistutkija, dosentti Tapio Bergholm pitää havaintoa yllättävänä. SAK:n tavoitea- settelu poikkesi hänen mukaansa tässä suhteessa muiden keskusjärjestöjen Aka- van, STTK:n ja TVK:n sekä niiden jäsenliit- tojen tavoitteista. Niitä kiinnostivat eniten palkankorotukset.
Havainnosta juontuu myös Bergholmin tuoreen SAK:n historiateoksen pääotsikko ”Laatua ja vapaa-aikaa”. Alaotsikko on Tu- lopolitiikka II.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kus- tantama teos on SAK:n historian neljäs osa. Se alkaa Korpilammen kuuluisan se- minaarin vuodesta 1977 ja ulottuu aina näi- hin päiviin. Tiukalla tutkijanotteella Berg- holm on kammannut keskusjärjestön historiaa 1980-luvun lopulle asti.
Yli 600-sivuisen teoksen päätösluku on pikahistoriaa, joka kertoo tiiviisti keskusjär- jestön vaiheista 1990-luvulta aina kilpailu- kykysopimuksen vuoteen 2016.
Automaatiokammo ennen ja nyt
SAK:n 1980-luvun tavoiteasettelun taustal- la Bergholm näkee yhtäläisyyksiä nykyai- kaan. Nyt pelätään digitalisaation vievän työpaikat. 1980-luvun vallitsi automaatio- kammo. Pelättiin automaation ja robottien vievän työpaikat.
Automaatiota ei kuitenkaan vastustet- tu. Haluttiin lisää vapaa-aikaa, jotta työtä
voitaisiin jakaa ja sitä riittäisi kaikille. Lisäksi nähtiin, että inflaatio voi syödä hetkessä palkankorotusten ostovoiman, mutta vapaa-aikaan ja työelämän laatuun
inflaatio ei pysty.
Parhaiten SAK:n tavoitteista menestyi-
vät Bergholmin mukaan työsuhdeturvan parantaminen ja vapaa-ajan lisääminen. Vuosikymmenen suurimpana saavutukse- na hän pitää ns. pekkaspäiviä, joilla va- paa-aikaa lisättiin huomattavasti.
1980-luvun saavutukset ovat nyttem- min joutuneet työnantajien rajun hyökkäyk- sen kohteiksi. Työntekijöiden irtisanomis- turva haittaa heidän mukaansa työnantajien halua ja kykyä työllistää. Työajan lyhentämi- nen on puolestaan myrkkyä tuottavuudelle ja kilpailukyvylle.
Pilkkimiesten ehdoilla
Työajan lyhentämiseen liittyi myös tasa- arvonäkökulma. Naisvaltaiset ammattiliitot halusivat työajan lyhennykset lyhyempinä työpäivinä, jotka helpottaisivat kotitöistä päävastuun kantavien naisten arjen paineita.
Miesvaltaisilla aloilla haluttiin vapaiksi kokonaisia päiviä. Sosiaali- ja terveysminis- teri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (kesk.) ar- vostelikin työmarkkinajärjestöjen sopivan työajan lyhennyksistä pilkkimiesten ehdoil- la. Ja pilkkimiesten viitoittamalla tiellä työ- aikoja lyhennettiin, Bergholm toteaa.
Reaaliansiot ratkaisevat
SAK:kaan ei suhtautunut välinpitämättö- mästi palkansaajien ansiotason nostami- seen. Tavoitteissa painotettiin nimellisko- rotusten sijasta reaalipalkkojen kehitystä. Suuristakaan nimellispalkkojen korotuksis-
46 MS // 2 • 2018