Page 13 - Poliisi vuosikertomus 2016

sä 2 508. Poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä vuonna 2016 hieman vajaat 15 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa liiketoimintakiellossa oli
1 237 henkilöä.
Viime vuonna suhteellisesti eniten lisään- tyivät törkeät veropetokset, törkeät rahan- pesurikokset, rekisterimerkintärikokset
ja kiskonnantapaiset työsyrjintärikokset. Vuosittaiset vaihtelut ilmi tulleiden rikosten osalta voivat olla suuria ja yksittäinen rikossarja itsessään voi sisältää useita kym- meniä rikosnimikkeitä.
Vuonna 2016 neljäsosa liiketoiminnan yhteydessä toteutetuista rikoksista oli erilaisia petosrikoksia. Törkeitä veropetoksia kirjattiin viime vuonna yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Petosrikos- ten ohella kirjanpitorikokset ja velallisen rikokset muodostivat merkittävän osan poliisin tietoon tulleista talousrikosasioista.
Poliisihallitus käynnisti elokuussa 2016 pankkitiedustelujen sähköistämispro- jektin. Projektin tarkoituksena on luoda tietojärjestelmä, jossa pankkitiedustelut
ja niiden vastaukset siirtyvät sähköisesti poliisin ja rahoituslaitosten välillä. Projektia toteutetaan yhteistyössä verohallinnon, Valtakunnanvoudinviraston, Tullin, Raja- vartiolaitoksen, Finanssialan Keskusliiton, Finanssivalvonnan ja Suomessa toimivien rahoituslaitosten kanssa. Poliisin sähköinen pankkitiedustelu rakennetaan jo käytössä olevan tietojärjestelmän yhteyteen.
HUUMAUSAINERIKOSTEN KOKONAISMÄÄRÄ KASVUSSA, HUUMEKAUPPA SIIRTYY NETIN ANONYYMISIVUSTOILLE Huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2015 runsas neljä prosent- tia. Törkeiden huumausainerikosten määrä nousi kolmisen prosenttia.
Lisääntyneet määrät kertovat toisaalta siitä, että viranomaiset ovat pystyneet paljas- tamaan tätä piilorikollisuutta ja toisaalta siitä, että huumausaineita on markkinoilla runsaasti. Jälkimmäistä päätelmää tukee
esimerkiksi metamfetamiinin suurien takavarikkomäärien lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimukset, joiden mukaan Uudenmaan ja Keski-Uu- denmaan talousalueella käytetään nykyään runsaasti metamfetamiinia.
Huumausainerikosten nykytrendeihin kuuluu myös kaupan siirtyminen yhä enemmän internetin anonyymisivustoille. Tämä on edellyttänyt myös esitutkintavi- ranomaisten toimintatapojen kehittämistä verkossa tapahtuvan rikollisuuden torjumi- sessa.
HALUKKUUTTA JENGEIHIN
PYRITÄÄN VÄHENTÄMÄÄN VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ Järjestäytyneessä rikollisuudessa ns. liivijengien ryhmät pyrkivät vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen sekä tavanomai- sen että sosiaalisen median avulla. Kerhot esimerkiksi esiintyvät televisiodokumen- teissa sekä erilaisissa hyväntekeväisyys- tempauksissa.
Poliisin näkökulmasta he pyrkivät suun- taamaan huomiota pois jengien harjoitta- masta rikollisesta toiminnasta ja saamaan yleistä mielipidettä myötämielisemmäksi.
Poliisi pyrkii yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vähentämään halukkuutta rekrytoi- tua näihin jengeihin ja toisaalta tukemaan henkilöitä, jotka haluavat näistä irtautua. Poliisi pyrkii tuomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun viranomaisen puolueetto- man ja asiallisen näkökulman.
POLIISI SAA TIEDON VAIN PIENESTÄ OSASTA TIETOVERKKORIKOKSISTA, KIRISTYSHAITTAOHJELMIEN LEVIÄMINEN KASVAVA ONGELMA Vuonna 2016 poliisi kirjasi 1 077 tieto- verkkorikoksiksi luettavaa rikosta. Kasvua vuoteen 2015 nähden oli noin 150 tapa- usta. Tietomurtoja ja törkeitä tietomurtoja kirjattiin 416 kappaletta. Eniten lisääntyivät viestintäsalaisuuden loukkaukset, joita kir- jattiin vuonna 2016 yhteensä 414 kappa- letta, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 298.
Vakavamman tietoverkkorikollisuuden tutkinnasta vastaa Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskus, jonka vastuulla olevien rikosjuttujen määrä kasvoi edelli- sestä vuodesta yli 50 prosentilla. Kyberri- kostorjuntakeskusta on työllistänyt myös ulkomaille annettavan tietoverkkorikostut- kinnan oikeusavun määrän kasvu.
Tietoverkkorikoksissa kasvava ongelma on ollut kiristyshaittaohjelmien leviäminen. Kiristyshaittaohjelmien (ransomware) taustalla on usein ulkomainen toimija tai toimijat, joiden kehittämät ja levittämät haittaohjelmat salaavat tietokoneen käyttä- jien tiedostot ja estävät tietokoneen käytön, ellei käyttäjä maksa kiristäjän vaatimaa summaa. Poliisi on tiedottanut kiristys- haittaohjelmista ja tehnyt kansainvälistä yhteistyötä rikosten ennalta estämiseksi ja tutkimiseksi.
Poliisille ilmoitettiin vuonna 2016 kymme- nistä toimitusjohtajahuijauksista ja niiden yrityksistä, joissa yhtiön tai julkishallinnon organisaation johdon työntekijäksi tekey- tymällä pyrittiin saamaan organisaatiota siirtämään rahaa ulkomaisille tileille.
Tietoverkoissa tapahtuvista rikoksis-
ta ilmoitetaan poliisille harvoin. Edellä mainituista toimitusjohtajahuijauksista ja kiristyshaittaohjelmista on poliisin käsi- tyksen mukaan ilmoitettu vain hyvin pieni osa. Syy alhaiseen ilmoitusaktiivisuuteen tietoverkkorikoksissa voi johtua yritys-
ten osalta siitä, että tietoverkkorikosten kohteeksi joutumisen ja sen julkistamisen arvioidaan aiheuttavan yrityksen maineelle vahinkoa.
Yksittäisten kansalaisten heikon ilmoitus- aktiivisuuden syyn voi arvioida johtuvan toisinaan häpeästä tai toisinaan käsitykses- tä ettei poliisi ei voi auttaa asianomistajaa tilanteessa, jossa rikollinen on esimerkiksi lukinnut koneen haittaohjelmalla.
Vuonna 2016 alkoi hanke tietoteknisen rikostutkinnan menetelmien, toimintojen ja raportoinnin yhdenmukaistamiseksi poliisissa. Hankkeen tavoitteena on luoda
POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 13