Page 20

Sytyke_4_2015

Mikael Johnson, startup-yrityksen CTO ja Aalto-yliopiston tutkija, kirjoitti vuonna 2013 väitöskirjan siitä, kuinka sosiaalinen media muuttaa käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Hän on nykyään ”tutkan alla” startup-yrityksessä Ohjenuorana kehittäjien & käyttäjien välinen sosiaalinen etäisyys 20 Sytyke 4 • 2015 ratkaisemassa digimedian mikromaksujen haasteita. MISSÄ LAAJUUDESSA KÄYTTÄJÄT MUKAAN? Missä laajuudessa käyttäjiä pitäisi ottaa mukaan suunnitteluun – riittääkö kahvittelu vai pitääkö tehdä kenttätutkimus ja testata käytettävyyttä käyttäjien kanssa joka muutoksen jälkeen? Tässä artikkelissa pohditaan kehittäjien omakohtaisen kokemuksen ja käyttäjien osallistamisen epävirallisten tapojen asemaa palvelusuunnittelussa. Laajan väitöstutkimuksen perusteella kirjoittaja hahmotteli uutta ohjenuoraa palvelusuunnitteluun: kehittäjien ja käyttäjien välistä sosiaalista etäisyyttä. Debatti: kehittäjien kokemus ja epäviralliset osallistamistavat Kehittäjien kokemusta palvelusta tai tuot-teesta on usein käsitelty huonosti palve-lusuunnittelussa, käytettävyydessä ja user experience -kirjallisuudessa. Monesti ole-tetaan, ettei kehittäjä edusta käyttäjää eikä voi luottaa vaistoonsa suunnittelupäätök-sissä (”kehittäjäfriikki”). Tällöin pitää ai-na aloittaa käyttäjätarpeista ja käyttäjien seikkaperäisestä kuuntelemisesta. Toisena ääripäänä, esimerkiksi avoimen lähdekoo-din projekteissa, oletetaan, että kehittäjät ovat päteviä oman yhteisönsä jäseniä, jo-ten heidän kokemuksensa riittää suunnit-teluun eikä käyttäjiä tarvitse tutkia laajasti (”sankarikehittäjä”). Olisiko mahdollista sijoittaa nämä keskenään erilaiset oletuk-set kehittäjistä ja käyttäjistä samaan kehik-koon, jotta ristiriidalta näyttävästä asiasta voitaisiin keskustella järkevästi? Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa pai-notetaan käyttäjätutkimuksella hankitun käyttäjätiedon arvoa. Persoonakuvaukset, käyttöskenaariot, prototyypit ja testaus käyt-täjien kanssa nähdään käyttäjäkeskeisen suunnittelun ytimessä. Dokumentoidulla ja aukikirjoitetulla tiedolla voidaan vakuut-taa suunnittelijat, johto ja muut suunnit-telun toimijat ja suunnata kehitystä kohti käyttäjien tarpeita. Kuitenkin on olemassa liuta sosiaalisen median palveluita (mm. EBay, Facebook, Flickr, Twitter), joiden al-kuvaiheessa edellä mainittuja menetelmiä ei käytetty vaan suunnittelu eteni perustaji-en mieltymyksen mukaan. Kehitystä ohjasi myös käyttäjäpalaute – ja palvelut menestyi-vät. Mistä on kyse? Onko sosiaalinen media vanhentanut käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä? Vai onko taustalla muita teki-jöitä, jotka vievät suunnittelua käyttäjätar-peiden mukaiseksi? Tutkittua: muutos kehittäjien ja käyttäjäyhteisön suhteessa Kirjoittaja seurasi usean vuoden ajan Suo-messa alkaneen kansainvälisen teineille suunnatun verkkopalvelun kehittymistä ja sen kehittäjien tapoja tuoda käyttäjiä ja hei-dän näkemyksiään mukaan suunnitteluun. Pitkittäistutkimus toi esiin, kuinka kehit-täjien ja käyttäjäyhteisön suhde muuttui vuosien aikana. Alussa kehittäjät kehittivät palvelua itselleen ja kavereilleen – näinhän moni sosiaalisen median palvelu on saanut alkuunsa. Muutaman vuoden ajan silloiset parikymppiset kehittäjät ja heidän virtuaa-lihahmonsa olivat käyttäjäyhteisön keski-össä, mutta askel askeleelta käyttäjäyhtei-sön demografia muuttui, kun yhä nuorem-mat teinit valtasivat palvelun. Kehittäjien ja käyttäjien välille muodostui merkittävä ikäero, kehittäjät olivat parikymppisiä ja suuri osa käyttäjistä alle viidentoista. Matkalla tapahtui muutakin. Käyttäjäyh-teisön koko kasvoi merkittävästi; kyse ei ol-lut enää muutamasta tuhannesta eikä sa-dasta tuhannesta vaan miljoonista käyttä-jistä eri maissa. Palvelun ominaisuudet ke-hittyivät, ja koska palvelua saattoi käyttää omien mieltymyksensä mukaan – hotelli-maiseen verkkoympäristöön pystyi keksi-mään vaikka mitä leikkejä, pelejä ja toimin-taa – niin käyttötapojen monimuotoisuus laajeni merkittävästi. Kehittäjät olivat alussa mukana käyttä-jinä, mutta muutaman vuoden jälkeen se ei ollut mahdollista. Toisaalta kehittäjien virtuaalihahmot olivat käyttäjäyhteisössä niin isoja julkkiksia, etteivät he löytäneet siellä enää rauhaa, toisaalta ikäero toi han-kaluuksia normaaliin keskusteluun. Alku-vuosina käyttäjät olivat aktiivisesti mukana vapaaehtoisina moderaattoreina. Viidessä vuodessa yli tuhannen vapaaehtoisen jouk-kion hallinnosta ympäri maailmaa tuli lii-an hankalaa, jolloin palkattiin pieni ryh-mä moderaattoreita hoitamaan toimintaa. Kehittäjien ja käyttäjien välinen sosiaalinen etäisyys Edellä mainittu muutos kuvattiin väitöskir-jassa kehittäjien ja käyttäjien välisen sosiaa-lisen etäisyyden muutoksena. Käsite kehit-täjien ja käyttäjien välinen etäisyys viittaa ryhmien keskinäiseen (epä)tietoisuuteen toistensa tekemisistä, joka muodostuu (1) käytänteiden moninaisuudesta, (2) kehit-täjien ja käyttäjien välisistä eroista, (3) suo-rasta kehittäjien osallistumisesta käyttäjien toimintaan ja päinvastoin käyttäjien osal-listumisesta kehittäjien toimintaan sekä (4) epäsuorista yhteyksistä kehittäjien ja käyttä-jien välillä sosiaalisesti ja teknisesti.


Sytyke_4_2015
To see the actual publication please follow the link above