Page 21

Sytyke_4_2015

Kuva 2: Tyypillinen konsulttiprojekti, jos-sa kehitys lähestyy käyttöä eri osallista-mismenetelmin (kenttävisiitti, haastat-telu, työpaja). Niillä kurotaan kehittäjien ja käyttäjien välistä sosiaalista etäisyyttä umpeen, mutta jos niiden jälkeen projek-tissa ei pidetä enää aktiivista yhteyttä, niin etäisyys alkaa taas kasvaa. Sytyke 4 • 2015 21 Palvelukehityksen alussa kehittäjien ja käyttäjien välinen etäisyys oli pieni, jolloin kehittäjät pystyivät hahmottamaan käyttä-jien tavat käyttää palvelua. Ikäeroa ja muita eroja (kulttuurin, maantieteen, ammatin, olosuhteiden, jne. tuomia) ei ollut paljon. Kehittäjät toimivat käyttäjinä ja vapaaehtoi-set käyttäjät osallistuivat kehitystoimintaan (mm. moderoinnissa ja fanisivujen ylläpi-dossa), ja epäsuora kontakti oli laajaa mm. fanisivuilla. Kehittäjillä oli siis hyvä ymmär-rys siitä, mitä käyttäjät halusivat ja odottivat palvelulta, vaikka kehittäjät eivät olleet teh-neet ensimmäistäkään käytettävyystestiä tai kenttätutkimusta. He pystyivät suunnittelun alkuvaiheessa nojaamaan omaan kokemuk-seensa käyttäjinä, käyttäjien toiminnan hy-vään näkyvyyteen palvelun sisällä, suunnit-telua ohjaaviin sloganeihin, sähköpostipa-lautteeseen, vapaaehtoisten kommentteihin, fanisivukeskusteluihin ja myyntitilastoihin. Vuosien aikana palvelukehitys muuttui, kun kehittäjien ja käyttäjien sosiaalinen etäisyys kasvoi. Käyttäjien määrä ja erilai-suus kasvoivat niin paljon, etteivät kehit-täjät epävirallisilla seurantakeinoillaan py-syneet enää käyttäjäyhteisön perässä. Tar-vittiin markkinatutkimus luomaan käyt-täjäkategorioita, tarvittiin käytettävyystes-ti varmistamaan palvelun laatua ennen laajenevaa kansainvälistymistä, tarvittiin fokusryhmiä kaukomaissa tuomaan tietoa kulttuurien erilaisuuksista ja saman-kaltaisuuksista, tarvittiin pelattavuuden ar-viointia käyttäjien kanssa uusien ominai-suuksien suunnittelussa, jne. Palvelun lanseeraamisesta viiden vuo-den kuluttua olikin päästy käyttäjäkeskei-sen suunnittelun kirjoissa oletettuun tilan-teeseen: kehittäjien ja käyttäjien välille oli syntynyt kuilu, tai itse asiassa monta eri-laista edellä mainittua kuilua. Näin kehit-täjien ja käyttäjien sosiaalinen etäisyys oli kasvanut merkittävästi. Tällä oli selkeä vai-kutus käyttäjiä osallistavien menetelmien soveltamiseen. Oliko tutkija näin päässyt seuraamaan käyttäjäkeskeisen suunnitte-lun syntyprosessia? Pohdintaa Tässä artikkelissa väitetään, että ristiriita itse-keskeisen ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun väliltä häviää, kun kehittäjien ja käyttäjien välinen sosiaalinen etäisyys on pieni. Ku-vattu palvelusuunnittelu voidaan nähdä esi-merkkinä siitä, milloin itsekeskeinen suun-nittelu on järkevää tiettyjen rajojen sisällä. Rajojen selkiyttämiseksi nostettiin esiin kä-site: kehittäjien ja käyttäjien välinen etäi-syys. Kun etäisyys on pieni, voidaan olettaa, että itsekeskeinen suunnittelu ja epäviralli-nen käyttäjien osallistaminen toimii, mutta heti kuin sosiaalinen etäisyys kasvaa, pitää nähdä enemmän vaivaa, jotta syntyvät kui-lut silloittuvat. Tämä toimii myös toisin päin. Monesti palvelusuunnittelu alkaa tilanteesta, jossa kehittäjien ja käyttäjien välinen sosiaalinen etäisyys on iso, jolloin käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusmenetelmistö on asialli-nen. Mutta kun käyttäjät alkavat osallistua suunnitteluun ja syntyy henkilökohtaisia kontakteja, sosiaalinen etäisyys pienenee, mikä taas mahdollistaa kevyet epäviralliset toimintatavat. Suunnitteluohjenuorana kehittäjien ja käyttäjien välinen sosiaalinen etäisyys rat-kaisee alun kysymyksenasettelut. Kehittä-jäfriikki ja sankarikehittäjä eivät ole kes-kenään täysin ristiriitaisia käsitteitä vaan viittaavat eri suunnittelukonteksteihin: toi-sessa sosiaalinen etäisyys on pieni, toisessa laaja. Useat menestyvät sosiaalisen median palvelut ovat nousseet kontekstista, jossa sosiaalinen etäisyys kehittäjien ja käyttä-jien välillä on ollut pieni. Tällöin epävi-rallisen osallistamisen menetelmät ovat riittäneet alkuaikoina, mutta perinteiset käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetel-mät (esim. käyttäjätutkimus, Persoona-me-netelmä, käyttöskenaariot, prototyypit ja testaus käyttäjien kanssa) ovat tulleet mu-kaan matkan varrella, kun palvelut ja sosi-aalinen etäisyys ovat kasvaneet. P.S. Ota yhteyttä, jos tarvitset neuvoja ke-hittäjien tai käyttäjien sosiaalisen etäisyy-den käsitteen käytännön soveltamisessa tai mittaamisessa. n Lähteitä Johnson, Mikael. How Social Media Changes User- Centred Design – Cumulative and Strategic User Involvement with Respect to Developer–User Social Distance. Aalto University, Doctoral Dissertations 46/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5073-7 Kuva1: Tyypillinen startup-yrityksen kaari, kehittäjät tekevät ensin itselleen palvelua, mutta palvelu löytää laa-jemman yleisön ja kehittäjät margina-lisoituvat käyttäjäyhteisöissä, jolloin sosiaalinen etäisyys kasvaa. Kuva3: Jatkuva osallistamismenetelmien käyttö pitää kehittäjien ja käyttäjien välisen sosiaalisen etäisyyden riittävän pienenä.


Sytyke_4_2015
To see the actual publication please follow the link above