Page 22

Sytyke_4_2015

Henry Haglund on työskennellyt 1960-luvulta alkaen tieto- ja viestintätek-niikan PALVELUIDEN KÄYTETTÄVYYDEN JA ESTEETTÖMYYDEN PERUSTELU JA EDISTÄMINEN Tieto- ja viestintätekniikan ja sen varaan rakentuvien palveluiden rooli ja asema yhteiskunnassa kasvaa nopeasti. Palveluiden käyttötaidot ovat nykypäivässä välttämättömyyksiä kaikille kansalaisille sekä julkisille ja yksityisille yhteisöille. Käytännön tason onnistumisessa kyse on suuresti palveluiden käytettävyydestä ja esteettömyydestä. 22 Sytyke 4 • 2015 alan asiantuntija- ja johtotehtävissä, alan yhteistyö-organisaatioiden kehittämisessä ja johdossa, kansainvä-lisissä alan yhteistyötehtävissä sekä Euroopan komission tietoyhteiskuntayksikön päällikkönä. Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palveluiden yleinen käytettävyys ja es-teettömyys ovat rinnakkai-sia toisiinsa kytkeytyviä ja toisiaan täydentäviä tavoit-teita. Ne ansaitsevat lisääntyvää huomiota palvelutuotannon kehittämisessä palvelui-den määrittelyssä ja niiden teknisten käyt-töympäristöjen suunnittelussa. Käytettävyyttä ja esteettömyyttä edistä-viä innovaatioita ja ratkaisuja on ideoitava ja tehtävä tunnetuksi tieto- ja viestintätek-niikan soveltamiskehityksessä sekä palve-lutuotannon kehittämisessä. Palvelutuo-tannossa suunnannäyttäjien ja avaintoi-mijoiden työkentässä näillä vaateilla tulee olla entistä voimakkaampi sija. Hyviksi todennettuja käytäntöjä tulee edistää nä-kyvin suosituksin ja standardein. Edistä-misen tulee toteutua luonnollisina laatu-tekijöinä mutta osin myös sitovina vaati-muksina. Toistaiseksi käytettävyyttä ja saavutetta-vuutta ei oteta riittävästi huomioon, kun yksittäisiä palveluita ja palvelualustoja suunnitellaan ja toteutetaan. Kyseessä ovat Perustelukehikkoa tulisi soveltaa sekä jul-kisessa hallinnossa että muussa kansalai-sille suuntautuvassa palvelutuotannossa. Kehikon näkökulmien yhdistetty vipuvar-sivaikutus voi olla yhteiskunnallisesti hy-vin merkittävä. Eräs lähestymistapa on yhdenvertaisuu-den nosto kattokäsitteeksi ja kuvata sen poh-jalta (1) toimenpiteet, (2) ajovoimat ja käy-tettävyyden ja esteettömyyden edistämisen ulkoiset paineet sekä (3) edistämisen kepit ja porkkanat. Näin toiminta rakentuisi yh-deksi tietoyhteiskunnan keskeiseksi pilarik-si, jolle osoitettaisiin työn vaatima yhteistyö-malli, organisointitapa sekä voimavarojen kohdennus tarvittavine vastuu-, ohjaus- ja toimivaltakuvauksineen. Tavoitteena ei ole tiukka sääntely vaan kentällä koeponnistettujen hyvien käytän-töjen, suositusten ja standardien käytön edistäminen ja tunnetuksi tekeminen sekä sektoriin liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö. Tarve kattaa sekä perus- että soveltavan tut-kimuksen. Avaintekijöitä ovat mm. kansalaisten ikärakenteen meneillään oleva muutos ja ikääntyvää väestöä palvelevan tieto- ja vies-monet sekä välittömät että välilliset hyötyte-kijät. Vastaavasti puutteiden osalta on yksi-löitävissä sekä välittömiä että monia välillisiä haittoja ja ongelmia. On ilmeistä tarvetta käytettävyyden ja es-teettömyyden perustelukehikolle, joka olisi ohjaava puite ja viitekehys palveluiden ke-hittämisessä. Perustelukehikon päärakenne voisi olla kolmijakoinen: (1) kansalaisten yhdenvertaisuustavoite palveluiden saatavuudessa, käytettä- vyydessä ja esteettömyydessä eli tältä osin ”yhteiskuntavastuu” ja tasa- arvon toteutuminen palvelutuotan- nossa ja palveluiden jakelussa (2) käytettävyyden ja esteettömyyden toteutumisen kansantaloudelliset hyödyt ottaen huomioon mm. väes- tön ikääntyminen ja erityisryhmien tarpeet (3) käytettävyydeltään ja esteettömyydel- tään laadukkaiden palveluiden tarjontaan, hankintaan ja käyttöön liittyvät liiketaloudelliset näkymät sekä käytettävyyden ja esteettömyy- den kysynnän ja tarjonnan kohtaa- minen


Sytyke_4_2015
To see the actual publication please follow the link above