Page 8

Sytyke_4_2015

Timo Jokela, FT, dos, on käytettävyysasiantuntija 1990-luvun alku-puolelta KÄYTETTÄVYYDEN – käytettävyyden lenkki bisnekseen Ohjelmiston hyvä käytettävyys on joskus todella tärkeää, joskus vähemmän olennaista. Kuinka hyvää käytettävyyttä tarvitaan ja kuinka paljon käytettävyyden suunnitteluun kannattaa panostaa, riippuu halutusta käytettävyyden vaikuttavuudesta. 8 Sytyke 4 • 2015 lähtien. Hän on toiminut VTT:llä, Nokialla, Oulun, Helsingin ja Aalto-yliopistolla sekä itsenäisenä asiantuntijana. Hän on erityisesti perehtynyt käytettävyyden erityisalueisiin, esimerkiksi käytettä-vyysvaatimusten ja käytettävyyden vaikuttavuuden määrittelyyn, kohdemaailman analyysiin, kyvykkyysarviointiin ja käytettävyyden varmistamiseen julkisissa hankinnoissa. VAIKUTTAVUUS Suunnitteluohjeet, standardit, tyylioppaat, teoriat 5. Vuoro-vaikutusratkaisujen suunnittelu Valmis järjestelmä 8. Vaiku t t a v u uden todentaminen Teknologiset mahdollisuudet, suunnittelu-rajoitukset Suunnittelijan luovuus, näkemykset, osaaminen 0. Haluttu käytettävyyden vaikuttavuus 1.Käyttäjä-ryhmien määritys 3. Käytettävyys-tavoitteet 7. Käytettävyyden todentaminen 6. Käytettävyys-palaute 2. Käyttäjien työn määritys 4.Käyttäjä-tehtävien suunnittelu Toteutus proto-tyypit Kohdemaailman analyysi Haluttu käytettävyyden vaikuttavuus antaa perustan käytettävyyssuunnittelulle Ohjelmiston käytettävyydestä puhuttaessa usein kuulee kysy-myksen: ”Onko ohjelmiston käy-tettävyys hyvä vai ei?” Kysymys on kuitenkin väärin aseteltu: käytettävyys kun ei ole suure, jolla on kaksi arvoa, ”hyvä” tai ”huono”. Käytettävyys on muuttuja, joka voi olla parempaa tai huonompaa. Esimerkiksi tunnetulla subjektiivista käytettävyyttä mit-taavalla SUS (System Usability Scale) -astei-kolla1 käytettävyys voi saada minkä tahansa arvon välillä 0–100 (0 huonoin, 100 paras). Ohjelmiston käytettävyys voi olla esimerkik-si 70, 80 tai vaikka 90 SUS-asteikolla. Siten oikeampi – ja samalla periaatteel-lisesti aivan erilainen – kysymys kuuluu-kin: ”Kuinka hyvä käytettävyys ohjelmis-tolla on?” Kun ohjelmistoa kehitetään tai hankitaan, niin käytettävyyden ydinkysy-mys on siten: ”Kuinka hyvää käytettävyyttä halutaan?”. Jos ohjelmiston käytettävyyttä mitataan SUS-asteikolla, niin oikea kysymys vastaavasti on: ”Millaisen arvon ohjelmis-ton käytettävyyden tulisi saavuttaa SUS-as-teikolla?” Mistä sitten tietää, minkä tasoista käytet-tävyyttä tarvitaan? Toisin sanoen, mikä on riittävän hyvä käytettävyyden taso? Jos käyte-tään SUS-asteikkoa, miten määrittää, minkä SUS-arvon pitäisi olla tavoitteena? Pitäisikö tavoitteena olla SUS-arvo 70, 80 vai ehkä 90? Tähän kysymykseen vastaamista varten on tehtävä halutun käytettävyyden vaikut-tavuuden määritys. Haluttu käytettävyyden vaikuttavuus tarkoittaa niitä liiketoimin-nallisia tai organisatorisia hyötyjä, joita ohjelmiston käytettävyydellä halutaan saa-vuttaa. Hyödyt voivat tilanteesta riippuen liittyä turhien asiakaspuhelujen määrän vä-hentämiseen, palvelun käytön jatkuvuuden varmistamiseen, palvelun käytön yleistymi-seen jne. Korostan, että käytettävyyden vaikuttavuu-den määrittämien hyötyjen laatu on hyvin liiketoiminta- tai organisaatiokohtaista. Eräässä ohjelmistokehityshankkeessa asiak-kaiden ”turhien puhelujen vähentäminen” nähtiin oleellisena vaikuttavuustavoitteena, koska vanha järjestelmä oli niin vaikea käyt-tää, että virkailijoiden työaika meni asiakkai-den turhiin puheluihin vastaamiseen. Mutta luonnollisesti ”turhien puheluiden vähen-täminen” vaikuttavuuden attribuuttina ei päde yleisesti erilaisiin kehityshankkeisiin. Jos käytettävyys voidaan määrittää raja-tusti kolmella pääattribuutilla – tulokselli-suus, tehokkuus ja miellyttävyys – niin käy-tettävyyden vaikuttavuuden attribuutteja voi 1) Tätä ei pidä tulkita niin, että suosittelisin erityisesti SUS-asteikkoa ja että se olisi sopiva joka tilanteeseen. Käytän sitä esimerkkinä, koska se on yksinkertainen.


Sytyke_4_2015
To see the actual publication please follow the link above