Page 9

Sytyke_4_2015

JOBS.SC5.IO Ilmoitus Lähteitä Brooke, J., SUS – A ”quick and dirty”usability scale. 1986, Digital Equipment Co. Ltd. Sytyke 4 • 2015 9 olla monenlaisia. Käytettävyyden vaikutta-vuus voi koostua hyvinkin yllättävistä attri-buuteista tilanteesta riippuen. Kuten käytettävyysvaatimukset, myös haluttu käytettävyyden vaikuttavuus pitäi-si määrittää mittarein. Mittarit mittaavat käytettävyyden hyötyjä ja ovat siis erilaiset kuin käytettävyyden mittarit (jotka siis mit-taavat tuloksellisuutta, tehokkuutta ja miel-lyttävyyttä). Esimerkkimittari on vaikkapa edellä mainittu ”turhien puheluiden luku-määrä”. Halutun käytettävyyden vaikutta-vuuden tavoitearvoksi voidaan asettaa esi-merkiksi: ”Turhat puhelut vähenevät 90 %.” Olennaista on ymmärtää, että halutun käytettävyyden vaikuttavuuden määrityk-sessä on kyse liiketoiminnallisesta päätök-senteosta. On loogista, että nimenomaan liiketoiminnan tehtävänä on päättää, ha-lutaanko turhia puheluita vähentää 80 %, 90 % vai esimerkiksi 95 %. Se, miksi aina ei ole järkevää asettaa ha-lutun käytettävyyden vaikuttavuuden tasoa kovin vaativaksi, johtuu luonnollisesti sii-tä, että mitä korkeampi taso, sitä parempaa käytettävyyttä pitää suunnitella tai hank-kia. Ja taas mitä korkeampaa käytettävyyt-tä halutaan, sitä vaativampaa suunnittelua tarvitaan. Ja vaativa suunnittelu taas lisää suunnittelukustannuksia. Halutun käytettävyyden vaikuttavuuden tason ja suunnittelukustannusten pitää ol-la tasapainossa. Ei kannata suunnitella pa-rempaa käytettävyyttä kuin tarvitaan. Toi-saalta on tilanteita, joissa liiketoiminnalli-nen vaatimus on, että haluttu käytettävyy-den vaikuttavuuden taso on korkea. Tämä puolestaan tarkoittaa suuria vaatimuksia käytettävyyssuunnittelun laadulle. Samal-la on varauduttava korkeisiin suunnittelu-kustannuksiin. Käytettävyyden vaikuttavuuden määritys käytännössä puuttuu käytettävyyskirjalli-suudesta. Käytettävyyden liiketoiminnal-lista näkökulmaa käsittelevä kirjallisuus lähtee yleensä asetelmasta, että organisaa-tion johdolle olisi pystyttävä viestimään, että ”käytettävyys on tärkeää”. Käytettävyys-suunnittelua käsittelevä kirjallisuus yleensä melkeinpä ohittaa analyyttisen liiketoimin-tanäkökulman keskittyen käsittelemään käytettävyyden potentiaalisia hyötyjä ylei-sellä tasolla. Yhteenvetona: Kun käytettävyyden edus-tajat puhuvat liiketoimintajohdon kans-sa, on väärä tapa lähteä myyntihenkisesti viestimään, että ”käytettävyys on tärkeää”. Sen sijaan käytettävyysasiantuntijoiden teh-tävän pitäisi olla luonteeltaan analyyttinen: auttaa liiketoimintajohtoa tunnistamaan ja määrittämään haluttua käytettävyyden vaikuttavuutta validein mittarein ja tavoi-tetasoin. Käytettävyysihmisten pitäisi läh-tökohtaisesti hyväksyä, että joissakin tapa-uksissa liiketoimintajohdon päätös on, että käytettävyyden vaikuttavuus ei nouse kriit-tiseksi ja sitä kautta myöskään käytettävyy-den suunnitteluun ei vain kannata panos-taa kovin paljon. n


Sytyke_4_2015
To see the actual publication please follow the link above