Page 39 - Aineeton arvo
P. 39

AINEETTOMAT INVESTOINNIT OHJAAVAT TALOUTTA
EKONOMISTI SAMULI RIKAMA / TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Aineettoman talouden keskiössä digitalisaatio määrit- tää yritysten liiketoimintaa yhä tiiviimmin. Digitaalisen työkalujen käyttö murtaa perinteisiä liiketoimintamalle- ja sekä mahdollistaa kokonaan uudet jakelukanavat ja markkinoinnin internetin välityksellä. Myös tuotteet ovat yhä useammin aineettomia.
Yritysten investoinneilla on perinteisesti tarkoitettu in- vestointeja keskeisiin tuotannontekijöihin eli koneisiin ja laitteisiin tai rakennuksiin. Aineettoman talouden myötä aineellisten investointien merkitys talouden ajurina on kuitenkin vähentynyt. Yritystoiminnan menestys ja kil- pailukyky nojaavat yhä enemmän aineettomiin tekijöihin, kuten osaamiseen, innovaatioihin, ketteryyteen tai toi- minnan skaalautuvuuteen digitaalisten työkalujen avulla.
TEOLLISUUSYRITYSTEN AINEETTOMAT AINEELLISIA INVESTOINTEJA SUUREMMAT VUONNA 2013
Tehdasteollisuuden yritysten kiinteät investoinnit kään- tyivät vuonna 2013 laskuun, ja niiden arvo putosi vain 3,1 miljardin euron tasolle eli noin seitsemällä prosentilla edellisestä vuodesta. Teollisuusyritysten tutkimus- ja ke- hitysmenot Suomessa olivat vuonna 2013 hieman alle 3,3 miljardia euroa.
Vuoden 2013 osalta teollisuuden aineettomat inves- toinnit ylittivät siis aineelliset noin 200 miljoonalla eu- rolla. Ero olisi ollut aineettomien hyväksi vieläkin suu- rempi, jos kaikki aineettomat erät – kuten panostukset osaamiseen – olisivat arvioissa mukana. Lisäksi teolli- suuden kiinteisiin investointeihin kuuluu aineettomien luonteisia eriä, kuten ohjelmistot, mikä edelleen painot- taa investointeja aineettomaan suuntaan.
INVESTOINTIAKTIIVISUUS VIHDOIN KASVUSSA
Teollisuuden kiinteät investoinnit näyttävät vihdoin olevan tukevalla kasvu-uralla. Tälle vuodelle ennakoi- tu kasvu on myös laajapohjaista ja kattaa lähes kaikki teollisuuden toimialat. Investointien arvon odotetaan nousevan tänä vuonna yli 4,1 miljardiin euroon. Vajaa kaksi kolmasosaa kaikista kiinteistä investoinneista on kone- ja laiteinvestointeja. Tiedustelun mukaan kone-
ja laiteinvestoinnit kasvoivat jo viime vuonna, ja tänä vuonna niiden kasvu nopeutuu.
Kuluvana vuonna t&k-panostukset ovat arvion mukaan hieman alle 3,2 miljardin euron tasolla. Valtaosa t&k-toi- minnasta tehdään teknologiateollisuudessa. Yritysten in- vestointiaktiivisuuden kohentuessa tänä vuonna tasapai- no kellahtaa selkeästi aineellisten investointien suuntaan.
Yritysten t&k-toiminta on jo jonkin aikaa ollut lievästi laskevalla uralla, ja julkisten säästötoimien kuristuksessa olevaa t&k-toimintaa tuskin saadaan tukevaan nou- suun lähivuosinakaan. Niukkenevien resurssien vallites- sa on oleellisen tärkeää allokoida voimavarat painottaen tuloksellista t&k-toimintaa, joka kannustaa kansainvä- listymiseen ja toimintojen skaalautuvuuteen.
AINEETTOMIEN OSUUS NOUSUSSA
Aikasarjatarkastelu vuodesta 1975 osoittaa selvästi, että etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana teollisuuden aineettomien t&k-panostusten osuus on kasvanut ja se on suunnilleen samalla tasolla kuin kiinteät investoinnit.
Koko talouden rakennemuutos heijastuu myös kuvios- ta selvästi. Ennen vuotta 2000 kiinteiden investointien osuus oli hallitseva ja t&k-toiminnan osuus vähäinen. Vuodelle 2015 odotettu selvä lisäys investoinneissa pai- nottuu kuitenkin pitkästä aikaa kiinteisiin investointeihin.
AINEETTOMAT INVESTOINNIT ALLOKOITUVAT TEKNOLOGIA- TEOLLISUUTEEN
Vuonna 2013 teknologiateollisuuden t&k-menot olivat Ti- lastokeskuksen mukaan runsaat 2,7 miljardia euroa. Alan osuus oli yli 80 prosenttia kaikista teollisuuden kotimaisis- ta tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. Toimialan t&k-pa- nostukset vähenivät tiedustelun mukaan noin seitsemällä prosentilla vuonna 2014, ja tänä vuonna t&k-menot oli- sivat lähes ennallaan. Suurin osa teknologiateollisuuden t&k-toiminnasta on elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Kemianteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot ovat teollisuuden päätoimialoista toiseksi suurimmat. Tämän vuotisten t&k-menojen kemianteollisuudessa arvioi- daan olevan noin 340 miljoonan euron tasolla.
39


































































































   37   38   39   40   41