Page 11 - Kotopolulla

ISLAMILAISEN KULTTUURIKESKUKSEN matolla Helsingissä istuu kolme nuorta naista, joista jokainen tietää, miten vaikeaa on yhdistää muslimin ja suoma- laisen identiteetti. Naiset ovat pyörittäneet vuodesta 2016 Resalatin islamilaisen yhdyskunnan avulla Mahdin nuoret -järjestöä, joka tekee musliminuorten kanssa kotoutumista edistävää työtä. Toiminnan kantavana ajatuksena on auttaa nuoria osaksi yh- teiskuntaa niin, että he eivät kadota juuriaan.
– Monilla musliminuorilla on Suomessa identi- teettikriisi. He eivät tiedä, millaisia heidän tulee olla. Etenkin suomalainen juomakulttuuri on nuorille iso ongelma, sillä muslimeille alkoholinkäyttö on kiellet- tyä. Haluamme tarjota heille paikan, josta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, sanoo Mahdin nuorten rahastonhoitaja Mina Bahmanpour.
– Oman identiteetin löytäminen tarkoittaa sitä, että on hyväksyttävä, että on muslimina länsi- maassa. Se on haastavaa, sillä ympärillä on paljon ystäviä, jotka tekevät asioita, joita itse ei voi tehdä, sanoo Mahdin nuorten puheenjohtaja Zahra Alimy.
Nuorten toiminnan alkuun sysännyt imaami Abbas Bahmanpour tietää, miksi identiteetin tuke- minen on kotouttamistyössä ensisijaisen tärkeää.
– Taannoin uutisoitiin paljon Suomesta Isikseen liittyneistä nuorista. Nuoret tarvitsevat hyväksyntää ja ovat helposti johdateltavissa väärään suuntaan, jos he eivät saa tukea oman identiteettinsä rakenta- miseen kahden kulttuurin välissä.
NUOREN IDENTITEETTI RAKENTUU monista palasista, joiden saaminen kohdalleen on kotou- tumisen edellytys. Palasista tärkeimpiä ovat kieli, koulutus ja työllistyminen.
– Kotoutumisen suurin haaste tulijoille on kieli. Me tarjoamme tulkkausta sekä toimintaa myös omalla kielellä. Tämä pehmentää alkushokkia, minkä jälkeen on helpompaa opiskella suomea, Abbas Bahmanpour sanoo.
Mina Bahmanpourin mukaan moni nuori maahan muuttanut oppii suomen kielen varsin nopeasti.
Sen jälkeen heillä on jo kova halu päästä koulutuk- sen ja työn pariin.
– Haluamme auttaa heitä etenemään siihen koulutukseen, johon he toivovat pääsevänsä. Nuoret tarvitsevat tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksis- ta ja tukea oman koulutuspolun löytämiseen erilaisia
väyliä pitkin. Aina pelkkä koulun tuki ei tähän riitä. Abbas Bahmanpourin mukaan vaikeudet oppia
kieltä ja päästä töihin synnyttävät kierteen, joka voi johtaa nuoren syrjäytymiseen.
– Nopea työllistyminen antaa tulijalle tunteen, että okei olen täällä, kuulun tähän yhteiskuntaan ja kannan korteni kekoon.
VAIKKA SUOMESSA ON noin 70 000 muslimia, tulijan voi olla vaikea löytää tietoa siitä, miten islamilaista elämäntapaa voi täällä harjoittaa.
Siksi Mahdin nuoret kokosivat taskuoppaan, jossa on kerrottu muun muassa, missä pääkaupunkiseu- dulla voi tulla vihityksi, mistä ostaa halal-lihaa ja millä uimarannalla miehet ja naiset voivat käydä erikseen. Oppaassa on kerrottu myös perusasioita Suomesta, kuten työnteosta, lastenhoidosta, armeijasta ja terveydenhuollosta.
”
Kun keskusteluun nousee Suomessa esiintyvä islamofobia, nauravaiset naiset vakavoituvat. Mina Bahmanpourin mukaan islamofobia on etenkin nuo- rille vaikea asia käsitellä.
– He joutuvat miettimään täällä ensi kertaa rasis- miin liittyviä asioita. Erityisesti nuorena, kun ollaan haavoittuvaisia ja on kova tarve kuulua joukkoon, se voi olla identiteetin rakentumiselle hyvin haitallista.
Moni nuori on Mahdin nuorten tilaisuuksissa ker- tonut tuntevansa, ettei ole haluttu Suomessa. Huoli syrjäytymisestä on saanut Mahdin nuoret yhteistyö- hön viranomaisten, kuten poliisin kanssa.
– Yhteistyö on toiminut hyvin: Jos poliisilla on huolenaiheenaan jokin henkilö, he ovat tulleet puhu- maan meille. Ja jos meitä huolettaa jonkun ihmisen käytös, olemme kertoneet siitä poliisille, Abbas Bahmanpour kertoo.
Nuoret tarvitsevat tietoa erilaisista koulutus- mahdollisuuksista
ja tukea koulutuspolun löytämiseen.
11