Page 18 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017
P. 18

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
yhdistykset muuttivat selvitystyön ympärille virinneen keskustelun vauhdittamina nimensä työnhakijoiden yhdistyksiksi. Uudistusta seu- rasi myös ns. toisen aallon toimenpiteet, jossa työvoimapalveluja ja politiikan toimeenpanoa kehitettiin edelleen. Vuonna 2000 julkaistussa arviossa (Skog – Räisänen 2000) työvoimapoli- tiikan perusuudistuksen selvitysmiehet katsoi- vat, että selvitystehtävässä edellytetty työvoi- mapoliittisen järjestelmän kuvaaminen ilmensi sitä, ”ettei enää oikeastaan kukaan ollut selvillä työvoimapolitiikan kokonaisuudesta, vaan tunsi ja operoi ainoastaan jonkin yksittäisen toimen- piteen parissa.
”Eri toimenpiteet eivät juurikaan olleet orgaanisessa ja toiminnallisessa riippuvuus- suhteessa keskenään, vaan lähinnä teknisessä ja hallinnollisessa. Työvoimapolitiikka oli alka- nut muistuttaa eräänlaista päivärahalataamoa, jossa tukityöllistämistoimenpiteeseen osallistu- malla pidettiin työttömiä ansioturvan piirissä”. Tuolloin uudistuksen valmistelijat arvioivat, että ”on hyvin todennäköistä, että kaikki uudistetun työvoimapoliittisen järjestelmän osia uudiste- taan ja muutetaan edelleen. Itse mitkään toi- menpiteet eivät sinänsä olekaan vuoden 1998 työvoimapoliittisen uudistuksen pääasia...kes- keisin ja toivottavasti kestävin osa työvoima- politiikan uudistusta ovat uudet ajattelumallit: työttömyys on yksilön ja valtion välisenä suh- teena päätoimista työnhakua, kuten työttömyys selvitysraportissa määriteltiin. Tai dynamiikan ja muutosten, virtatarkastelujen tuominen staat- tisten varantokäsitteiden rinnalle työvoimapo- litiikan ja työmarkkinoiden tarkastelutavaksi.”
Kohti 2000-luvun uudistuksia
Kokonaisuuden tarkastelulla työvoimapoli- tiikka myös pyrittiin kytkemään talouspolitiikan osatekijäksi selvästi aiempaa vahvemmin. Itse työvoimapolitiikka määriteltiin uudistuksessa niiksi pyrkimyksiksi ja toimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on valikoivasti edistää työmark- kinoiden toimivuutta. Uudistus herätti myös jonkin verran kansainvälistä huomiota OECD:n
julkaisemassa arviossa (Räisänen 2000) sekä Nordic Labour Journalin artikkelissa (Räisänen 1998) sekä toisen aallon uudistuksen vertaisar- vioinnissa (Räisänen 2004). Uudistukseen lii- tettiin myös laaja arviointiohjelma (Arnkil – Spangar – Nieminen 2000, Valtakari 2000, Aho – Holttinen – Vehviläinen – Virjo 2000, Tuomala 2000, Mäki-Kulmala 2000).
2000-luvulla tehtyjä uudistuksia on leiman- nut suhteellisen pienten osittaisuudistusten tekeminen, mikä on esimerkiksi työttömyystur- vassa (Kyyrä – Pesola – Rissanen 2017) merkin- nyt suurta määrää jatkuvia muutoksia. Lisäksi on uudistettu palveluja ja erityisellä innokkuu- della työvoimapolitiikkaa toimeenpanevaa alue- ja paikallishallintoa.
Työvoimapoliittisesti merkityksellisiä ovat olleet uudet aktiivipalvelut, kuten aktiivisen sosiaalipolitiikan toimenpiteeksi luettava kun- touttava työtoiminta sekä omaehtoinen koulu- tus työttömyysetuudella. Myös ei-työsuhteiset työpaikalla tapahtuvat harjoittelujärjestelmät on uudistettu. Samalla panostukset digitali- saatioon sekä työnantajan että etenkin henki- löasiakkaan sähköisiin palveluihin ovat kasva- neet. Työvoimapolitiikan toimeenpanohenki- löstöä työ- ja elinkeinotoimistoissa on vähen- netty yli 1 000 hengellä suhteellisen lyhyessä ajassa. Logiikka on kuitenkin mennyt niin, että henkilöstöleikkauksista on päätetty ensin ja vastauksena palvelujen saatavuuteen on koe- tettu ripeällä aikataululla kehittää digitaalisia palveluja. Palvelut ovat monikanavaistuneet. Samalla henkilöasiakkaat on ryhmitelty pro i- linsa mukaisille palvelulinjoille ja palvelujen tar- jonta on eriytetty tämän mukaiseksi.
Erityisesti aluehallinto on ollut monivaihei- sissa muutoksissa: työvoimapiirit muutettiin ensin työ- ja elinkeinokeskuksiksi, sitten elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi, kun- nes ne uudella aluekehitys- ja kasvupalvelulain- säädännöllä lakkaavat ja palvelujen järjestämis- vastuu siirtyy uusille maakunnille. Samalla lak- kaavat olemasta myös TE-toimistot. Erityisesti TE-toimistojen lakkaaminen merkitsee tietyssä
18


































































































   16   17   18   19   20