Page 20 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017
P. 20

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Yksi pitkä linjan hahmottuu suhtautumis- tavoissa työttömyyteen. Niistä voidaan erot- taa ainakin eettinen, poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma. Kun 1900-luvun alussa eettinen näkökulma oli huolissaan jouti- laisuudesta ja sen johtamisesta rikollisuuteen, on näkökulma 2000-luvun alussa ”siivelläelä- minen” tai etuuksien väärinkäyttö. Poliittinen näkökulma on vaihtunut uhkasta yhteiskunnalle huoleksi poliittisesta kannatuksesta. Sosiaalinen näkökulma liittyi ennen vahvasti köyhäinhoidol- liseen aspektiin, nyttemmin lähinnä syrjäytymi- seen. Taloudellinen näkökulma on oikeastaan ainut, joka on pysynyt pitkässä linjassa ennal- laan: työttömyyden on aina katsottu aiheuttavan suuria kustannuksia ja taloudellisia menetyksiä.
2000-luvun alun työvoimapoliittista ajatte- lua heijastaa eräällä tavoin työhallinnon hen- kilöstölle laaditun oppikirjan sisältökategoriat: aluksi siinä jäsennellään työmarkkinoita ja nii- den käsitteitä, sitten syvennytään työvoimapo- litiikan oppihistoriaan, toimintajärjestelmät on ryhmitelty työvoimapalveluihin, aktiiviohjel- miin ja työttömyysturvaan, yksi pääluku käsit- telee vaikutusten arviointia ja lopuksi pohditaan uusia haasteita ja linjauksia.
2000-luvulla työvoimapolitiikan toiminta- järjestelmien ja organisaation uudistusta on jat- kettu, kuten ennenkin. Ehkä olennaisin toimin- tastrateginen muutos on koskenut sähköisiä pal- veluja ja niiden mukanaan tuomaa työvoimapoli- tiikan palvelukonseptin muutosta. Työnantajien rekrytointipalvelut sähköistettiin vuonna 2002, millä oli rekrytointiprosessia tehostavaa vaiku- tusta (Busk 2014). Henkilöasiakkaiden palvelu- jen digitalisointi on edennyt tähän nähden huo- mattavan pitkällä viiveellä. Eräs erityispiirre on ollut se, että digitalisointia on toteutettu taval- laan vastauksena henkilökohtaisen asiakaspal- velun leikkauksiin, jolloin henkilökohtaista pal- velua on voitu turvata vain sitä kaikkein eniten tarvitseville ja muut henkilöasiakkaat on ohjattu sähköisiin palveluihin. Turtiainen erittelee väi- töskirjassaan (2000) julkisen palvelun laadun ulottuvuuksia ja huomauttaa palvelutuotannon
markkinoiden dualistisuudesta. Poliittiset mark- kinat muodostavat palvelun kysyntälähtöisyy- den. Tämä näyttäytyy poliitikkojen tilaajaroolina palvelutuotannon resursointia koskevan päätök- senteon kautta. Toiseksi ovat kulutusmarkkinat, joilla palvelujen käyttäjät ja kuluttajat toimivat. Julkisen hallinnon palvelut otetaan tai jätetään: niitä ei valita (emt., 98).
Markkinoiden avaaminen, yhteistyö yksityi- sen työvoimapalvelusektorin kanssa ja myös yksityistäminen olivat esillä jo 2000-luvun alussa tulevia kehityssuuntia pohdittaessa (Heinonen et.al., 165), mutta varsinaisesti aja- tuspohjaa uudistuksille luotiin kansainvälisellä politiikkareformien vertailulla (Räisänen et.al. 2012) kansainvälisellä palvelurakenteiden ver- taisarvioinnilla vuonna 2014 (Oosi 2014) sekä kotimaisella palvelurakennearviolla (Tonttila 2015), jossa oli esillä verkostojohtamisen peri- aate ja digitalisaation tarpeet. Uusi askel työ- voimapolitiikassa otettiin hallituksen päätök- sellä keväällä 2016, jolloin työvoimapolitiikka päätettiin osana kasvupalveluja siirtää uusien vuoden 2019 alusta toimintansa aloittavien maa- kuntien vastuulle. Samassa yhteydessä lakkaute- taan työ- ja elinkeinotoimistot ja ELY-keskukset. Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnoksen perusteella palvelut hankitaan jatkossa mark- kinoilta ja eräissä tapauksissa esimerkiksi maa- kunnan yhtiö voi myös tuottaa niitä.
Työvoimapolitiikka on kuitenkin monessa suhteessa toiminut varsin hyvin, esimerkiksi OECD:n arvio irtisanottujen työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä nostaa Suomen kär- keen yhdessä Ruotsin kanssa. Tämä perustuu työlainsäädäntöön ja työnantajille joustavaan ja edulliseen lomautusjärjestelmään, muutos- turvan toimintamalliin, työttömyysturvajärjes- telmän piirteisiin sekä julkisen työvoimapalve- lun toimintaan (OECD 2016). OECD:n lukuisissa arvioissa Suomi pärjää muutoinkin työmarkki- noiden toiminnan osalta hyvin. Työpaikkojen laatu on korkea, työttömyysturvajärjestelmä on kattava ja torjuu tehokkaasti köyhyyttä, eten- kin nuorten aikuisten osaaminen on kansain-
20


































































































   18   19   20   21   22