Page 24 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017
P. 24

Artikkeleita Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017 Kuvio 1. Keskeisimmät erot työvoimaa kuvaavien tilastojen välillä
Työssäkäyntitilasto:
• Perustuurekisteriaineistoihin
• Tarkempia aluekohtaisia tietoja väestön taloudellisesta toiminnasta vuosittain
• Pystytään yhdistelemään muihin väestötietoihin
• Ei työmarkkinatietojen kansainvälistä vertailua
Työvoimatutkimus:
• Survey -tutkimus,
ei tarkkoja tietoja pienistä alueista • Nopea, tuotetaan kuukausittain • Kansainvälinen vertailu
• Monipuolisesti tietoja työttömistä, työllisistä, työajoista
Artikkelin lopussa käsitellään tilastojen välisiä eroja sekä luodaan katsaus tulevaisuuteen.
1749 - Väestötilastointi alkaa
Valtion tietotarpeita palvelevalla tilastoin- nilla on Suomessa pitkät juuret. Väestötilaston historia alkaa Suomen alueella vuodesta 1749, jolloin jo aiemmin kirkonkirjoja ylläpitänyt papisto velvoitettiin keräämään väestöllisiä perustietoja sekä tietoja väestön jakautumi- sesta eri säätyluokkiin. Toisin sanoen varhai- simmissakin väestötilastoissa oli mukana myös henkilöiden taloudellista toimintaa kuvaavia tie- toja. Säätytietojen pohjalle kehittyi vähitellen väestön ammatin ja elinkeinon selvittäminen. Vuodesta 1865 lähtien tietoja koosti ja julkaisi Suomen oma tilastovirasto, jonka nimeksi tuli Tilastollinen päätoimisto. Koko maan kattava väestötilastointi jatkui pitkään samankaltai- sena ilman suuria periaatteellisia uudistuksia. (Nieminen 1999, 6–15, 19–22.)
1907 - Tarve työttömyyden tilastoinnille kasvaa
Yhteiskunnan kehityksen ja erityisesti elin- keinovapauden myötä 1800-luvun jälkipuolella alkoi Suomessa vahva kehitys maatalousyh- teiskunnasta kohti moderneja työmarkkinoita. Samalla kehittyivät myös niihin liittyvät ilmiöt, kuten työttömyys. Nopean työmarkkinamuu- toksen myötä paremmalle tilastoinnille syntyi selkeä tarve. Kirkonkirjoihin pohjautuva väestö- tilastointi ja ensimmäiset väestölaskennat eivät antaneet varsinaista tietoa työllisyystilanteesta, sillä käytössä ollut ammatissa toimivan väestön käsite ei erotellut työllisiä ja työttömiä, vaan kuvasi ennemmin henkilön osaamista. Lisäksi väestölaskentoja tehtiin vain kymmenen vuo- den välein, ja tietoa saatiin hitaasti käyttöön. (Ristimäki 1971.)
Julkinen työnvälitystoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1903 ja ensimmäiset tältä pohjalta laaditut työttömyyttä kuvaavat tilas- tot ilmestyivät vuonna 1907. Tilastoissa seu-
24
Työvoimatilasto:
• Kunnittainen työttömyystieto
• Perustuu TE-toimistojen asiakasrekisteriin • Nopea, tuotetaan kuukausittain
• Ei kansainvälistä vertailua


































































































   22   23   24   25   26