Page 28 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
telemaan, miten EU:n tarvitsemat tiedot voi- taisiin toteuttaa kansallisen työvoimatutki- muksen rinnalla. Yhteistyö Euroopan tilasto- viraston Eurostatin kanssa alkoi siis jo ennen Suomen varsinaista liittymistä EU:n jäseneksi. Aluksi EU:n työvoimatutkimukselle oli oma otoksensa, mutta myöhemmin kävi ilmeiseksi, että kahden erillisen tutkimuksen teko ei ollut järkevää ja tutkimukset yhdistettiin asteittain (Keinänen 2009). Vuodesta 1999 on tehty vain yhtä EU-harmonisoitua työvoimatutkimusta.
Työvoimatutkimusta koskeva uusi asetus (EY n:o 577/98) astui voimaan vuonna 1998. Asetuksen myötä työvoimatutkimuksen tie- tosisältö laajeni huomattavasti ja määritelmät uudistettiin kansainvälisten suositusten mukai- siksi. Uuden asetuksen tuomien muutosten toteuttaminen voidaan sanoa olleen yksi suu- rimmista urakoista työvoimatutkimuksen his- toriassa. Se vaati tilaston kehittäjiltä tuhansia työtunteja lomakkeiden, muuttujien ja tilastojen suunnittelun parissa (Keinänen 2009). Muiden uudistusten lisäksi Tilastokeskuksessa päätet- tiin siirtyä tietokoneavusteiseen haastatteluun vuonna 1995. Tietokoneavusteisen haastattelun
käyttöönotto yhtenäisti haastattelijoiden työtä ja vähensi tulkintaeroja. Myös tilastoammatti- laisten työ muuttui enemmän tietotekniikka- painotteiseksi ja englannin kielen taidosta tuli tärkeää Eurostat-yhteistyön myötä.
Suomessa alkoi syvä taloudellinen lama 1990-luvun alussa, ja työttömyyden kehitys oli erityisen kiinnostuksen ja tarkkailun alaisena. Samaan aikaan EU-harmonisoinnin mukaiset muutokset astuivat työvoimatutkimuksessa voimaan. Toteutetut sisältömuutokset muutti- vat käsitystä työttömyyden laajuudesta ja eten- kin sen kausivaihteluista. Uuden määrittelyn mukaan työttömiksi luettiin nyt myös esimer- kiksi (kesä)työtä hakevat nuoret ja opiskelijat. Muutos johti siihen, että ero työministeriön (entinen työvoimaministeriö) työnvälitystilas- toon kasvoi entisestään (ks. kuvio 2).
Aluksi ajateltiin, että työttömyystilastot jul- kaistaisiin totutulla tavalla: työministeriö työn- hakijarekisteriin perustuvan työnvälitystilaston luvut ja Tilastokeskus työvoimatutkimukseen perustuvat lukunsa. Pian kävi ilmeiseksi, että ei ollut järkevää, että erilaiset työttömyysluvut ilmoitettiin eri aikoina.
Kuvio 2. Työttömät työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston mukaan 1988–2016. (Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja TEM, työnvälitystilasto)
600
500
400
300
200
100
0
Työttömät, trendi
TEM työttömät työnhakijat, trendi
28
1988/01 1989/02 1990/03 1991/04 1992/05 1993/06 1997/07 1995/08 1999/09 1997/10 1998/11 1999/12 2001/01 2002/02 2003/03 2004/04 2005/05 2006/06 2007/07 2008/08 2009/09 2010/10 2011/11 2012/12 2014/01 2015/02 2016/03