Page 30 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
opiskelijat eivät voi olla työttömiä työnhakijoita lukukausien välilläkään.
Työssäkäyntitilasto tuottaa työttömyystie- toa vastaavan rekisteriaineiston pohjalta kuin työnvälitystilasto. Työssäkäyntitilaston ja työn- välitystilaston työttömyysluvut ovat lähellä toi- siaan, joskaan eivät täysin identtiset. Tämä liittyy ennen kaikkea siihen, että pieni osa työttömistä työnhakijoista ei löydy väestölaskentaväestön joukosta, eli he eivät kuulu vuoden viimeisenä päivänä maassa vakinaisesti asuvan väestön jouk- koon.
Näin ollen eri tilastot palvelevat hyvin eri- laisia tilastointitarpeita. Työvoimatutkimus kuvaa työmarkkinoiden käytössä olevaa aktiivi- sesti työtä etsivää työvoimaa. Työnvälitystilaston tiedot taas kuvaavat erilaisiin työ- ja elinkeino- hallinnon palveluihin osallistuneita henkilöitä: tietoja voidaan käyttää työ- ja elinkeinohallin- non toiminnan seurannassa sekä eri asiakas- ryhmien tarvitsemien palveluiden seurannassa (Tilastokeskus, työvoimatutkimus).
Kohti yhteistä tulevaisuutta?
Talouden heilahtelut ja vinoutuva huolto- suhde ovat pitäneet huolen siitä, että työmarkki- natilastot ovat edelleen seuratuimpia tilastotie- toja ja aihepiirin merkitys tulevaisuudessa tuskin
on vähenemässä. Maailman ja työmarkkinoi- den muutokset asettavat jatkuvasti uusia haas- teita tilastoille. Tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää vakiintuneiden työllisyys- ja työttö- myysindikaattorien laatu, mutta samalla vas- tata ketterästi uusiin tietotarpeisiin.
Globalisaation ja digitalisaation vaikutuk- set heijastuvat työmarkkinoihin yhä voimak- kaammin – työmarkkinat kansainvälistyvät ja työn tekemisen tavat ja paikat muuttuvat. Tilastointi on perinteisesti keskittynyt talou- dellisen toiminnan kuvaamiseen kansallisten rajojen sisällä. Työntekijät ylittävät kuiten- kin valtioiden rajat ja työvoimaa etsitään koti- maisten työmarkkinoiden ulkopuolelta. Onko tulevaisuudessa esimerkiksi tarpeen seurata Suomessa asuvien työllisyyttä ulkomailla?
Digitaaliset alustat synnyttävät uusia palk- katyön ja yrittäjyyden välille sijoittuvia työn muotoja, kuten vaikka kuljetuspalveluissa Über tai Foodora. Oikeudenmukaisten työ- ehtojen takaaminen näillä uusilla työmark- kinoilla edellyttää ilmiöiden nopeaa tunnis- tamista sekä viisaasti tuotettuja tilastotietoja päätöksenteon tueksi.
Helpottuva kansainvälinen liikkuvuus sekä digitalisaation myötä etätyömahdollisuuksien lisääntyminen luo tarvetta tilastotyökaluihin,
Kuvio 3. Vertailu työttömien luokittumisesta työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston määritelmän mukaan vuoden 2014 työvoimatutkimukseen vastanneilla (Larja & Pääkkönen 2015)
Työtön Työvoimatutkimuksen tai työnvälitystilaston mukaan 2014
401 000 (100%)
A) Työtön Työvoimatutkimuksessa 76 000 (19%)
B) Työtön sekä Työvoimatutkimuksessa että työnvälitystilastossa 157 000 (39%)
C) Työtön työnvälitystilastossa 169 000 (42%)
Opiskelijat 41 000 (10%)
Työvoimapoliittisissa palveluissa 11 000 (3%)
Lapsia hoitavat, eläkeläiset, tms 5 000 (1,2%)
Omasta mielestään työttömät mutta ei TEM-rekisterissä 9 000 (2%)
Muut 10 000 (2%)
Työllinen työvoimatutkimuksessa 45 000 (11%), -Joista alityöllisiä 17 000 (4%)
-joista lomautettuja 15 000 (4%)
Työvoiman ulkopuolella, joista:
-piilotyöttömät 47 000 (12%)
muut työvoimaan kuulumattomat 77 000 (19%)
30