Page 31 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017
P. 31

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Artikkeleita
joilla tarvittavia taitoja omaava työvoima ja sitä tarvitsevat yritykset voidaan paikantaa yli alue- ja kansallisten rajojen. Entä miten tilastoida jakamistaloutta, jossa raha ei liiku vaan palve- luksia vaihdetaan keskenään?
Ympärillämme on tapahtumassa datavallan- kumous. Dataa syntyy jatkuvasti valtavia mää- riä, tietoa on tarjolla paljon, ja virallinen tilasto joutuu kilpailemaan nopeudessa, relevanssissa ja kustannuksissa muille tietolähteille. Voisiko virallisen tilaston kalliit tiedonkeruut korvata Googlen hakusanoista tehdyllä ennusteella työt- tömyydestä? Tuskin, mutta Tilastokeskuksessa ja Eurostatissa on jo testattu internetin työpaik- kailmoitussivuilta skreipatun big datan käyttöä avoimien työpaikkojen tilastoissa sekä työmark- kinoilla tarvittavien taitojen ja tekijöiden koh- taanto-ongelmien analysoinnissa.
Tilastokeskuksessa ja Euroopan tilastoyh- teistyössä on käynnissä useita suuria uudistuk- sia. Työvoimatutkimus on siirtymässä web-tie- donkeruuseen puhelinhaastattelujen rinnalla ja EU:n survey-ohjelmaa kehitetään, jotta uusiin tietotarpeisiin voitaisiin vastata nopeammin. Globalisoituvassa maailmassa kansainvälinen vertailukelpoisuus on entistä tärkeämpää, minkä takia käsitteiden ja menetelmien harmonisoin- tiin EU-maiden välillä panostetaan merkittä- västi. Tietoarkkitehtuurissa uudistukset tähtää- vät aineistojen entistä sujuvampaan yhdistelyyn. Julkaisemisessa mennään kohti eri käyttäjäryh- miä varten muuntuvia sisältöjä.
Työmarkkinoiden muutos on entistä nopeam- paa. Tiedon käyttäjät odottavat tilastojen pysy- vän vauhdissa mukana. Nopeutta onkin luvassa lisää: vuonna 2018 on odotettavassa uusi reaa- liaikaisesti päivittyvä tulorekisteri, joka olen- naisesti nopeuttaa työssäkäyntitilaston työlli- syystietojen julkaisemista. Tulevaisuudessa kah- den eri kuukausittaisen työttömyysluvun lisäksi saattaa siis myös olla kaksi eri työllisyyslukua.
Myös muiden rekisterien reaaliaikainen päi- vittyminen voi olla lähitulevaisuutta, mikä tuo ajankohtaiseksi kysymyksen eri tilastojen väli- sestä työnjaosta. Työnvälitystilasto, työvoima-
tutkimus ja työssäkäyntitilasto syntyivät vas- taamaan tiettyihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin sekä toisaalta paikkaamaan edeltävän tilastoin- nin puutteita. Jos tulevaisuudessa rekisteritie- don nopeus alkaa lähestyä, tai jopa ohittaa, sur- vey-tiedon nopeuden, näemme ehkä jatkossa tässä artikkelissa esitettyjen eri työmarkkinati- lastojen entistä tiiviimmän integraation. Uudet ratkaisut tilastojen julkistamisessa voisivat aut- taa meitä luomaan entistä koherentimman koko- naisuuden työmarkkinoita kuvaavista eri tilas- toista. Ennen kaikkea, uusiin tilastotarpeisiin vastaaminen edellyttää eri tietolähteiden oival- tavaa yhdistelyä.
Lähteet
Heikinheimo, L. (1954) Maaseudun mies- työvoiman arkiajan käyttö. Maaseudun työvoiman tutkimuksia II. Acta Forestalia Fennica 63.
Heikinheimo, L. (1955) Metsätalouden juokseva palkka- ja työllisyysotanta. Mo- niste 10.5.1955.
Keinänen, P. (toim.) (2009) Viisi vuosikymmentä työvoiman tilastointia. Työvoimatutkimuksen historiakatsaus. Tilastokeskus: Helsinki.
Larja, L. ja Pyykkönen, T. (2015) Työttö- myystilastot tilastoivat eri kohderyhmiä [verkkojulkaisu]. Tieto & Trendit. http:// tietotrendit.stat. /mag/article/134/ Vii- tattu 17.5.2017.
Luther, G. (1993) Suomen tilastotoimen historia vuoteen 1970. WSOY: Porvoo.
Lönnberg, O. (2007) Työnvälitystilastoa laadittu jo 100 vuotta. Työpoliittinen aikakauskirja 50 vuotta. Työministeriö: Helsinki.
31


































































































   29   30   31   32   33