Page 39 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017 Artikkeleita
Kuvio 3. Kolme lähestymistapaa johtamisen laadun tarkasteluun
WMS-kyselyn aineistoa kerätään eräänlai- sella semi-strukturoiduilla haastatteluilla3. Korkeasti koulutetut (so. yleensä korkeakouluo- pinnoissaan pitkälle edenneet) ja hyvin valmen- netut (so. verkoston asiantuntijoiden valmenta- mat) haastattelijat haastattelevat tehtaanjohta- jia ja muita vastaavanlaisessa asemassa olevia johtajia. Kuulemansa perusteella haastattelijat pisteyttävät toimipaikan tai organisaation joh- tamiskäytäntöjä. Pisteytyksen avulla muodos- tetaan erilaisia yhdistelmäindikaattoreita, jotka summeeraavat toimipaikkojen tai organisaatioi- den johtamiskäytäntöjen erilaisia piirteitä.
Johtamiskäytännöt luokitellaan kolmeen osa-alueeseen:
1) suorituksen arviointi,
2) tavoitteiden asettaminen ja 3) kannustinjärjestelmät.
Pisteytys tapahtuu sen mukaan, kuinka hyvin toimipaikan tai organisaation johtamiskäytännöt vastaavat "maailmalla parhaiksi todettuja käytän- töjä”. Tällaisten asioiden mittaaminen on tieten- kin vaikeaa ja kiistanalaistakin. Mittarin taustalla on kuitenkin välineet, joita liikkeenjohdon kon- sultointiin keskittyvä McKinsey on havainnut käyttökelpoisiksi arvioidessaan asiakasyrityk- siensä johtamista ja johtamisen kehitystarpeita. Mittarien toimivuudesta kertoo myös se, että ne korreloivat yritystasolla voimakkaasti tuottavuu- den, kannattavuuden ja kasvun kanssa.
WMS-hankkeessa tutkimuksia on toteutettu myös sellaisissa koeasetelmissa, joilla voidaan arvioida toimipaikan johtamiskäytäntöjen laa- dun ja toimipaikan suoritustason välistä kausaa- lista suhdetta (Bloom, Eifert, ym. 2013). Tulokset tukevat käsitystä, että johtamiskäytäntöjen laa- dulla on merkittävä vaikutus toimipaikan koko- naistuottavuuteen.
3 Puhelinhaastattelujen rakennetta on kuvattu seuraavassa dokumentissa: http://worldmanagementsur- vey.org/wp-content/images/2010/09/Overview-of-Management-Questions-Across-Sectors.pdf
39