Page 47 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Artikkeleita
tarkastelunäkökulmaa antavat jossain määrin ristiriitaisen kuvan organisatoristen muutosten voimakkuudesta.
Eurofound:in aineistossa on myös johtami- sen laadun tasoa mittaava indeksi. Se perustuu kuudennen Euroopan työolotutkimuksen (2015) kysymykseen nro. 63 siitä, kunnioittaako lähin esimies työntekijää henkilönä (63a), antaako hän kiitosta ja tunnustusta (63b), onnistuuko hän saamaan ihmiset työskentelemään yhdessä (63c), onko hän avuksi (63d), antaako hän palau- tetta (63e) ja rohkaiseeko hän kehittymistä (63f ). Kysymys asetettiin pelkästään työnte- kijöille. Suomen lukema on selvästi parempi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa, samaa luokkaa Tanskan, Belgian, Alankomaiden ja Itävallan kanssa, mutta selvästi heikompi kuin Iso-Britanniassa tai Norjassa.
6. Johtopäätöksiä
Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on kiin- nitetty aikaisempaa enemmän huomiota hyvän johtamisen syihin ja seurauksiin. Johtamisen laatu vaihtelee voimakkaasti sekä saman maan yritysten välillä että maiden välillä. On havaittu, että molemmissa tapauksissa johtamisen laadun ja tuottavuuden välillä on voimakas positiivinen yhteys. Tutkimuksissa on saatu myös näyttöä siitä, että kilpailu vaikuttaa positiivisesti johta- misen tasoon kansantaloudessa. Vaikutus tulee kahden mekanismin kautta: Kilpailu pakottaa yrityksiä kehittämään johtamiskäytäntöjään. Toisaalta kilpailu aiheuttaa luovaa tuhoa, jossa heikosti johdetut yritykset pienenevät tai pois- tuvat markkinoilta kokonaan ja työvoima siirtyy paremmin johdettuihin yrityksiin. Mekanismin ansiosta aikaisempaa suurempi osa työvoimasta työskentelee yrityksissä, joissa on laadukkaat johtamiskäytännöt. Tämän pitäisi näkyä myös talouden tuottavuudessa ja sitä kautta kilpai- lukyvyssä.
Tässä artikkelissa on arvioitu Suomen yritys- toiminnan johtamisen laatua. Arvioinnissa on käytetty kolmea lähestymistapaa ja useita aineis- toja. Yleiskuvaksi muodostuu, että Suomessa
johtamisen laatu on vähintään kohtuullisen hyvää kansainvälistä tasoa. On kuitenkin syytä huomata, että tässä käytetyt mittarit keskittyvät enemmän johtamiseen lattiatasolla kuin ylim- män johdon strategisiin päätöksiin tai esimer- kiksi markkinointiin.
Äskettäin on valmistunut Suomen johta- mis- ja organisointikäytäntöjen -aineisto eli FMOP-aineisto (the Finnish Management and Organisational Practises -survey). Sen avulla voidaan arvioida aikaisempaa tarkemmin, mil- lainen on Suomen johtamiskäytäntöjen kan- sainvälinen taso teollisuudessa. Alustavien tulosten perusteella johtamiskäytäntöjen laatu on hyvä. Arviota hankaloittaa se, että mukana ei ole kaikkein pienimpiä yrityksiä. Tilanteeseen saadaan kuitenkin tarkennusta, kun FMOP- aineisto yhdistetään muiden yritys- ja toimi- paikkakohtaisten rekisteriaineistojen kanssa. Samalla saadaan uutta tietoa hyviä johtamiskäy- täntöjä selittävistä tekijöistä ja hyvän johtamisen yhteydestä esimerkiksi tuottavuuteen tai työ- paikkojen syntyyn. Suomen yhdistetyt työnteki- jä-työantaja-aineistot tarjoavat myös kiinnosta- via mahdollisuuksia tutkia johtamiskäytäntöjen yhteyttä työvoiman liikkuvuuteen ja palkkojen kehitykseen yksilötasolla.
47