Page 56 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2017

Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen aikakauskirja 2/2017
Työvoima-asiat ovat
terminologian värikäs
aarreaitta1
Heikki Räisänen2
Tiedätkö mikä on luppokarenssi? Entä mistä periytyy kilometritehdas –ilmaisu? Kun yhä edelleen puhutaan kortistosta, niin mistä tämä
termi on peräisin? Tiedätkö mikä on velvoite- työllistäminen tai rimpatti, hompatti tai skogi- lainen pitkäaikaistyötön? Mikä on päivärahala- taamo, Wartsu, luukuttaminen tai iskuryhmä? Mitä olivat siirtotyömaat? Pitkä momentti? Risusavotta? Mikä on leimauspäivä? Tunnet ehkä työttömyysputken, mutta mikä on sakko- lista?
Työvoimapolitiikan historia ja nykyisyys on sekä virallisten että varsinkin epävirallisten ter- mien ja ilmaisutapojen aarrearkku. Käytössä on edelleen ilmaisuja, joille voidaan tunnistaa his- toriallinen tausta, mutta itse ilmaisu on voinut jäädä elämään vaikka maailma ympärillä on täy- sin muuttunut. Eräs kollega kertoo, että erilaisia termejä ja varsinkin lyhenteitä on vuosien saa-
tossa kyllä riittänyt. Moni hallintoon tullut työn- tekijä on sanonut, että kesti kuukausia ymmär- tää, mistä töissä puhutaan.
Kokosimme työvoimapolitiikkaa tuntevien ja kirjallisuuden avulla parhaita työvoimapolitiik- kaan liittyviä ilmaisuja ja niille tiiviin selityksen. Tässä lyhyt oppimäärä työvoimapolitiikan värik- kääseen, eikä aina niin viralliseen sanastohisto- riaan, ole hyvä:
Kilometritehtaalle
Aloitetaan kilometritehtaalla. Sinnehän sanotaan irtisanottavien tai muuten työttö- mäksi jäävien joutuvan. Minne he siis joutuvat? Kilometritehdas liittyy selkeästi kymmeniä vuo- sia sitten käytössä olleeseen toimintamalliin tai oikeastaan kahteenkin: leimauspäivään ja työttö- myyskorttiin. Työttömän piti tulla henkilökohtai- sesti työvoimatoimistoon leimaamaan korttinsa
1 Kirjoitusta varten olen saanut ehdotuksia termeistä ja niitä koskevia selityksiä ja kommentteja eri henki- löiltä. Termien kokoamisessa ovat auttaneet Tuija Ohtonen, Jouko Kajanoja, Sirpa Kukkala, Raimo Lahti, Ilkka Salonen, Minna Kotilainen, Markku Korhonen, Juha Keränen ja Jukka Haapakoski. Kiitän kaikkia saa- mastani avusta. Mahdolliset väärinymmärrykset ja virhetulkinnat ovat yksin vastuullani.
2 Heikki Räisänen, VTT, työvoimapolitiikan dosentti, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
56