Page 143 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Taulukot
Työllisyysaste on työllisten osuus 15–64-vuoti- aasta väestöstä.
Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.
3. TIETOJEN LÄHTEET JA LUONNE
Taulukot 1–12, 26–28, 30: Työvoimatutkimus, laatija Tilastokeskus. Työvoimatutkimus perus- tuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otok- seen. Otoskoko on neljännesvuodessa 36 000 hen- kilöä. Otos on jaettu kolmeen 12 000 henkilön kuukausiotokseen. Tiedot kerätään kuukausittain pääasiassa puhelimitse haastattelemalla. Vuoden 2000 alussa tietojen keräämisessä siirryttiin jat- kuvaan tutkimusviikkoon. Aikaisemmin kuukau- sitiedot kerättiin yhdeltä viikolta, joka oli kuukau- den 15. päivän sisältävä viikko. Otoksesta saatavat tiedot suurennetaan vastaamaan perusjoukkoa eli 15–74-vuotiasta väestöä.
Työvoimatutkimuksen tuloksiin liittyy otok- sen satunnaisvaihtelusta johtuva virhe. Lukuihin voi sisältyä muitakin virheitä, mm. kadosta joh- tuvia. Mitä yksityiskohtaisempi tietojen luokitus on, sitä epävarmemmat tiedot ovat.
Taulukot 13–16, 18, 29, 31–33: Työnvälitys- tilaston tilannekatsaus, laatija työ- ja elinkein- oministeriö. Työttömien työnhakijoiden ja avoi- mien työpaikkojen tilasto kerätään työnvälitys- toiminnan yhteydessä: vuoteen 1980 asti kun- kin kuukauden puolivälissä sekä vuodesta 1981 alkaen kuukauden viimeisen työpäivän mukaan.
Avoimella työpaikalla tarkoitetaan työnvä- litykselle ilmoitettua työpaikkaa, joka laskenta- päivänä on ollut avoinna työ- ja elinkeinotoimis- tossa. Kaikkia avoimia työpaikkoja ei ilmoiteta työnvälitykselle. Arviolta noin 40–50 % niistä tulee työnvälityksen tietoon.
Työttömäksi työnhakijaksi luetaan ne las- kentapäivänä työnhakijoina olevat, jotka eivät ole työsuhteessa eivätkä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole päätoiminen opiskelija. Työnhakijoina ole-
vat kokoaikaisesti lomautetut lasketaan mukaan työttömien työnhakijoiden kokonaismäärään.
Vuodesta 1980 alkaen työttömyyseläkkeen saajia ei ole laskettu mukaan työttömiin työn- hakijoihin. Tarkemmin työnvälitystilasto peit- tää ne työttömät, jotka ovat työttömyysturvan piirissä. Muista työttömistä osa saattaa jättää ilmoittautumatta työnvälitykseen.
Taulukko 17: Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto. Saadaan työnvälitystilaston vuositilastosta, laatija työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukon luvut kuvaavat koko vuoden aikana päät- tyneiden työttömyysjaksojen keskimääräistä kes- toa, jossa on mukana paljon lyhytaikaisia työttö- myysjaksoja. Käsite eroaa kuukauden lopussa työt- tömänä olleiden päättymättömien työttömyyksien kestosta (taulukot 16 ja 32), joka on keskimäärin pidempi, koska siinä painottuvat pidempiaikaiset työttömyysjaksot.
Taulukot 19 ja 20: Työnvälitystoiminta. Saadaan työnvälitystilaston kuukausikertomustauluista, jotka kuvaavat toimintaa koko kuukauden ajalta.
Taulukko 21: Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissaolevat,tilastonlaatijatyö- jaelinkeinomi- nisteriö. Taulukonluvutkuvaavatpalveluissaolevia keskimäärin kuukauden lopussa. Eri palveluiden sisällöt saattavat vuosittain muuttua.
Taulukko 22: Työvoimakoulutuksen tiedot saa- daan työvoimakoulutuksen kuukausitilastosta, laatija työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukon luvut kuvaavat keskiarvoja kuukauden aikana, paitsi vii- meisen sarakkeen tieto työvoimakoulutuksessa ole- vat, joka kuvaa koulutuksessa olevien määrää keski- määrin kuukauden lopussa olevana laskentapäivänä.
Taulukko 23: Työttömyysturva. Työttömyy- den aikaisen toimeentulon turvaamiseksi on kaksi eri järjestelmää: Kelan hoitama perusturva (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki) ja vakuu- tusmuotoinen ansioturva. Ansiosidonnaista päivärahaa saa lain vaatimukset täyttävä työ- tön kassan jäsen. Jos työtön ei ole oikeutettu
59*