Page 43 - 4 2018
P. 43

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Artikkeleita
 ”Ennen eläkeikääni tein työtä lähes jokaisena päivänä ja myös pitkiä päiviä. Olin uupua pari- kin kertaa, mutta työn mielekkyys ja vaihtelevuus pitivät minua ”hengissä”. Tähän vaikuttivat sekä intoni että monet sivutoimeni, jotka veivät viikon- loput ja illat, milloin olisi pitänyt levätä. Tässä mielessä toimintani ennen eläköitymistä muistutti paljon yrittäjän työtä ja varmaan sen takia en ole vieläkään irtautunut täysin töistäni. Tämä ei ole ollut työaikalain mukaista toimintaa, mutta sitä ei onneksi kukaan tullut kyseenalaistamaan. Samoin nykyisellään, kun olen palkkatyöstäni eläkkeellä, kukaan ei ole kiinnostunut työajoistani – lukuun ottamatta vaimoani. Nykyisessä tilanteessani olen saanut rauhoitettua viikonloput ja illatkin yritän olla tekemättä töitä.” (V)
Pitkät työpäivät luonnehtivat monen muun- kin kirjoitusta. Ylipäänsä yrittäjien, etenkin työl- listävien yrittäjien, on todettu työskentelevän palkansaajia enemmän (Eurofound 2017). Sen sijaan kirjoituksista ei yksiselitteisesti käy ilmi, vähensivätkö kirjoittajat eläköitymisprosessin kuluessa työntekoaan tai mihin tahtiin tämä tapahtui. Selkein ilmaus työnteon vähentämi- sestä näkyy edellisessä sitaatissa. Vähentäminen tai jonkinlainen keventäminen näytti kuitenkin kuuluvan useammallakin tulevaisuuden suun- nitelmiin.
Kuten edellä esitimme, silloittavan työn vai- hemallin loppupää tiukan määritelmän mukai- sena, eli täytenä poistumisena työvoimasta, puuttui kirjoittajilta kokonaan. Tässä valossa on todettava, ettei vaihemalli sovellu erityisen hyvin aineiston yrittäjien eläköitymisprosessin kuvaukseen.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Selvitimme tutkimuksessa seitsemän yrittäjän kirjoituspyyntövastauksen perusteella yrittäjien eläköitymisprosessien luonnetta sekä eläketut- kimuksissa käytettyjen pääasialliseen ansain- nan lähteeseen tai statukseen pohjaavien ope- rationalisointien ja silloittavan työn vaihemal- liin (Cahill ym. 2006) perustuvien lähestymis- tapojen soveltuvuutta yrittäjien eläköitymisen
tutkimukseen. Tutkimuskysymyksemme olivat seuraavat: 1) millaisia yrittäjien eläköitymispro- sessit ovat, 2) minkälaisia variaatioita ja millaista moninaisuutta yrittäjien eläköitymisprosesseista löytyy sekä 3) voidaanko eläköitymisprosesseista tunnistaa silloittavan työn vaihemallin mukaista etenemistä täyden työllisyyden tilanteesta silloit- tavan työn (tai töiden) kautta täyden työvoimasta poistumisen ja eläkkeellä olemisen tilanteeseen.
Tekemämme yrittäjien kirjoituspyyntövas- tausten analyysiin pohjautuvan tutkimuksen perusteella voidaan ensinnäkin todeta, että pääansainnan tai -tulon lähdettä tai pääasial- lista työllisyystilannetta eläköitymisproses- sin vaiheiden tunnistamisessa indikaattorina käyttävät tutkimukset (esim. Riekhoff 2018b; Zissimopoulos & Karoly, 2007) eivät paljasta sitä moninaisuutta ja kompleksisuutta, jota ainakin tähän tutkimukseen osallistuneiden yrittäjien eläköitymisprosessit sisältävät. Tämä johtuu siitä, että pääansainnan tai statuksen rinnalla ihmisellä voi olla useita muita töitä ja tehtäviä, tulonlähteitä tai statuksia, jotka jäävät pääan- saintaan keskityttäessä havaitsematta, eikä ihmi- nen itsekään aina osaa valita pääansainnan läh- dettään. Ylipäänsä työmarkkinoiden muutosten kuvaamiseksi on peräänkuulutettu tarkempaa erittelyä, koska säännöllinen tilastointi ei tilastoi esimerkiksi pätkätyötä, silpputyötä, vuokratyötä, freelancereita, itsensätyöllistämistä, mikroyrit- täjiä, pakkoyrittäjiä, apurahatyöntekijöitä tai omaishoitajia (Honkanen 2018).
Jatkotutkimuksissa olisikin selvitettävä, onko kompleksisuus tyypillistä tai onko se lisäänty- nyt työurilla ja eläköitymisprosesseissa tällai- sina rinnakkaisuuksina ja limittäisyyksinä, kun se ei näyttäisi pääasiallisen työllisyystilanteen mukaisissa tarkasteluissa lisääntyneen (Riekhoff 2018a). Jatkotutkimukset erilaisista ansainnan yhdistelmistä ovat tärkeitä myös siksi, että sivu- työn tekemisen on havaittu lisääntyneen sekä palkansaajilla että yrittäjillä. Viimeksi maini- tuilla on Tilastokeskuksen tarkastelun mukaan yleistynyt lähinnä yrittäjäsivutöiden tekeminen, kun taas päätyössään palkansaajilla on kasvua
43
























































































   41   42   43   44   45