Page 19 - Yrityskatsaus 1 2017

kumppaneita ja keksimään uusia tapoja hyödyntää sivuvirtojaan.
Yritykset voivat niin ikään osallistua materiaalitehokkuuden vapaaehtoisiin sitoumuksiin, joita toimeenpannaan par- haillaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtionhallinnon kanssa. Motiva avustaa toimeenpanoa varten perustetun ryh- män työtä. Vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteena on taloudellisesti mitatta- vissa oleva lisäarvo yrityksille ja samanai- kainen tuki yhteiskunnan tavoitteille.
Kustannussäästöjä ja kilpailuetua yritykselle
Sitoumus- ja katselmustoiminnan tavoit- teet ja keinot tuovat systematiikkaa yri- tyksen materiaalien käytön tehostami- seen. On myös asioita, jotka ovat aikaan- saatavissa vain riittävän suurella joukolla, kun toimintaa ohjaavat selkeät tavoit- teet, yhdenmukaiset mittarit ja rapor- tointi siitä, mitä on yhdessä saatu aikaan. Edistykselliseen joukkoon kuuluminen
Materiaalikatselmukset toimivat käytännön työvälineinä materiaali- virtojen tehostamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa.
vahvistaa myös positiivista yrityskuvaa kuluttajien ja muiden sidosryhmien sil- missä.
Kemian-, metsä-, elintarvike-, tekno- logia-, ja rakennusteollisuuden yhteen- lasketut materiaalikustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä n. 50 miljardia euroa (Tilastokeskuksen selvitys v. 2015 – Elinkeinoelämän kustannusrakenne). Toimialakohtaiset kuluerien tarkaste- lut tuovat selkeästi esille yritysten suu- rimmat kustannustekijät. Esimerkiksi elintarvike- ja kemianteollisuudessa materiaalikustannusten osuus on jopa
10–20-kertainen verrattuna energiakus- tannuksiin. Materiaalikustannuksissa piilee siis merkittävä säästöpotentiaali, jonka yritys voi halutessaan realisoida kustannussäästöiksi.
Resurssi- ja materiaalitehokkuuden tuomista suorista hyödyistä huolimatta myös valtion satsausta asian vauhdittami- seksi tarvitaan edelleen. Yritysten omat voimavarat eivät riitä tarvittavien syste- maattisten työkalujen ja toimintamal- lien laajamittaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tämä koskee niin tuotan- nollista toimintaa harjoittavia kuin myös asiantuntijayrityksiä.
Ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämi- nen edellyttää, että jonkun pitää olla vas- tata kokonaiskuvasta. Näin kokonaisuus pysyy hallussa ja vältetään päällekkäistä tekemistä ja asioiden uudelleen keksi- mistä.
Raaka-aineet hallintaan jalotofun valmistuksessa
Oy Soya Ab:n tofutehdas sijaitsee Tammisaaren maaseudulla. Tehtaassa toteutettu Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus rajattiin jalotofun valmistukseen.
Jalotofun valmistuksessa käytettävä raaka-aine tulee Capaneman pienviljel- miltä Lounais-Brasiliasta. Tärkeimpiä prosesseja ovat soijapapujen vastaanotto ja varastointi, esiseosten valmistus ja punnitus, prosessointi, pakkaus, varas- tointi ja jätteenkäsittely.
Tofutuotannon päätuotteita ovat tofu, pehmeä tofu ja tofupihvit kuluttajille, suurkeittiöille ja muulle teollisuudelle. Laitoksen suurin mahdollinen tuotanto- määrä on nykyisillä laitteilla 900 tonnia vuodessa.
”Materiaalinhallintaprojekti onnistui hyvin. Keskeisenä painopisteenä oli ana- lysoida prosessien kustannuksia ja ma- teriaalivirtoja sekä löytää konkreettisia taloudellisia hyötyjä. Lisäksi tarkasteltiin
mahdollisen biokaasuvoimalan toiminnal- lis-taloudellisia näkökulmia”, kaupallinen johtaja Jouko Riihimäki Soyalta sanoo.
Riihimäen mukaan katselmuksessa on- nistuttiin löytämään uusia näkökulmia ja suuntaamaan resurssit oikeisiin kehittä- miskohteisiin.
”Biojätevirrat sitovat merkittäväs-
ti yrityksen resursseja ja aikaa. Tähän löydettiin projektin avulla yrityksen kestävän kehityksen arvoja tukeva ratkaisuehdotus. Suuri osa jätevirroista voidaan käsitellä tulevaisuudessa tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa bioreaktorissa ja lopputuotteena syntyy luomulannoitetta”, Riihimäki toteaa tyy- tyväisenä.
Materiaalikatselmus sopii myös pk-yritykselle
Soyan tofutehtaalla toiminnan ja tuottei- den laatu nostettiin ensisijaisiksi tavoit- teiksi. Erinomaisen laatutason ja jatkuvan
kehittämisen loso alla saadaan aikaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Katsel- mus tuotti useita osaamiseen ja toimin- nan muuttamiseen liittyviä ehdotuksia.
”Karkeasti arvioiden taloudelliset hyö- dyt voivat olla vuositasolla viisi prosent- tia liikevaihdosta. Kaikki ideat eivät ole tämän projektin uusia löydöksiä, mutta projekti toi ne esiin johdonmukaisesti
ja nyt taloudellinen hyöty on arvioitu euroissa”, Riihimäki summaa.
Hän suosittelee materiaalikatselmuk- sen toteuttamista myös muille pk-yrityk- sille. Hän kehottaa varautumaan tarkkaan lähtötietojen keräämiseen sekä suhtautu- maan avoimesti toiminnan kehittämiseen ja vanhojen toimintatapojen kyseenalais- tamiseen.
Yritykset ja kestävä kehitys • Yrityskatsaus 1/2017 19