Page 8 - Yrityskatsaus

Ensimmäinen suomalainen kau- pallinen satelliitti, Iceye Oy:n X-1, lähetettiin avaruuteen tam-
mikuussa 2018 – samana päivänä, jolloin tasavallan presidentti vahvisti lain ava- ruustoiminnasta. Myös muita piensatel- liittiprojekteja on vireillä. Tieteelliseen tutkimukseen tarkoitettujen satelliittien ja korkeakoulujen opinnäytetöiden lisäksi myös kaupalliset satelliitit yleistyvät.
Pienikokoisten, sarjatuotantona val- mistuvien ja matalille kiertoradoille lau- kaistavien satelliittien tarjoamat mah- dollisuudet houkuttelevat alalle uusia toi- mijoita Suomessakin. Toimijat ovat usein alalla uusia, tyypillisesti kaupallisista läh- tökohdista ja valtiosta riippumattomia (ns. New Space Economy).
Piensatelliitit ja yksityiset laukai- supalvelut tekevät avaruuteen pää- systä aiempaa helpompaa ja halvempaa. Avaruussovelluksia käytetään yhä enem- män myös muuhun kuin tutkimuksen tarpeisiin, esimerkiksi arkipäivän paikan- nus- ja telekommunikaatiopalveluihin.
Suomalaiset avaruusalan yritykset ovat saavuttaneet vahvan aseman ja hyvän mai- neen eurooppalaisen avaruusteollisuuden alihankintaketjuissa ja ESA:n ohjelmissa. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 80 yri- tystä, jotka suunnittelevat tai valmistavat satelliittien laitteita, rakenteita ja ohjel- mistoja tai hyödyntävät liiketoiminnas- saan satelliittitietoa.
Avaruustoimintaan tarvitaan lupa
Suomi on sitoutunut YK:ssa 1960- ja 70-luvuilla tehtyihin avaruussopimuksiin. Sopimusten mukaan Suomi vastaa kansal- lisesta avaruustoiminnasta ja on velvolli- nen valvomaan sitä. Avaruustoimintaa voikin harjoittaa vain valtion luvalla ja valvonnassa. Alan toiminnan lisään- tyminen loi tarpeen säätää kansalli- sen lain. Avaruustoimintaa koskevaa EU-lainsäädäntöä ei ole.
Lain tavoitteena on luoda Suomessa harjoitettavalle avaruustoiminnalle sel- keät puitteet, sujuva lupaprosessi sekä toi- minnan harjoittajille yhdenmukaiset vel- voitteet. Hallinnollinen taakka on kuiten- kin pidettävä mahdollisimman pienenä.
Lain lähtökohtana on positiivinen suh- tautuminen avaruustoiminnan harjoitta- miseen: toiminnalle ei ole syytä asettaa rajoituksia, jos luvan myöntämisen edel- lytykset ovat kunnossa. Ennustettava ja oikeudellisesti selkeä toimintaympäristö edesauttaa alan teollisuuden kilpailuky- kyä, kasvua ja turvallista toimintaympä- ristöä sekä edistää uusien toimijoiden ja investointien saamista Suomeen.
Ennen avaruustoiminnan aloitta- mista toiminnanharjoittajan on haet- tava lupaa työ- ja elinkeinoministeriöltä. Laissa on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan turvallisuuteen sekä toimin- nan haitallisten ympäristövaikutusten ja avaruusromun syntymisen ehkäisyyn.
Avaruusesineet kirjataan kansalliseen työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään rekisteriin.
Suomesta ei vielä voi lähettää avaruuse- sineitä. Suomalaiset avaruusesineet lähe- tetään tavallisesti esimerkiksi USA:sta, Intiasta tai Venäjältä, vaikka toimija ope- roi esinettä Suomesta.
Lisätietoa: www.tem.fi/avaruus
Ensimmäinen suomalainen satelliitti lähetettiin avaruuteen kesällä 2017.
LUKUJA AVARUUSTOIMINNASTA
Vuonna 2016 valmistuneen Tekesin vaikuttavuusarvioinnin mukaan avaruusteknologia ja -sovellukset mahdollistavat
• vähintään 22 miljardia euroa liikevaihtoa,
• yli 40 000 työpaikkaa ja
• 13 miljardia euroa vientiä suomalaisille yrityksille
(n. 20 % Suomen viennistä).
Neljännes vaikuttavuusar- viointiin vastanneista (807 vastaajaa) vastasi, etteivät heidän tuotteensa, palvelunsa tai prosessinsa toimisi ilman avaruusteknologiaa tai satelliit- titietoa.
8 Yrityskatsaus 1/2018 • Kasvun uusia mahdollisuuksia