Page 24 - PPJ Junnulehti 4/2015
P. 24

24 PPJ Junnulehti 1/2015
Mistä harjoituspaikat
Ruokahalu kasvaa syödessä: PPJ:n kenttätilanne on poikkeuksellisen hyvä, mutta tarpeet kasvavat koko ajan.
Teksti: Mikael Anthoni Kuva: Hannes Kainulainen
PPJ oli ensimmäisiä seuro- ja Suomessa, jolla oli oma jal- kapallohalli. Hietaniemen ju-
niorikupla hanki iin vuonna 1995 turvaamaan seuran pelaajien harjoi- tusolosuhteet. Siitä on kulje u pitkä matka Ruoholahden ja Jätkäsaaren kau a Hernesaaren uuteen halliin.
Lisäksi vuodesta 2010 alka- en Lau asaaren Etera-hallista teh- tiin vuokrasopimus. Samoin tehtiin vuonna 2013 Väinämöisen kentäs- tä, jonne hanki iin myös uusi teko- nurmi.
Kun vielä PPJ saa vuoroja Lii- kuntaviraston kentiltä – kuten Laut- tasaaren Pyrkkä, Tali ja Käpylä – suhteessa yhä kasvavaan harras- tajamäärään, luulisi harjoi elumah- dollisuuksien olevan optimaaliset joukkueille.
Kuitenkin kaksi kertaa vuodessa vuorojakojen yhteydessä käydään välillä kipakkaakin keskustelua vuorotarpeista, oikeudenmukaises- ta jaosta, harjoi elusta lähellä kotia ja valmentajien ajankäytön yhteen- sovi amisesta. Harjoituspaikkatar- jonta ei ihan riitä kysyntään nähden.
HARJOITUSOLOSUHTEIDEN li- säämiselle on edelleen tarve a. Lisä- tarve johtuu useasta seikasta.
Pelaajamäärä on kasvanut voi-
Johanneksen hiekkaken ä kumisee tyhjyy ään. Väinämöisen kentästä on tullut liikuntakeidas kaikille helsinkiläisille.
makkaasti parantuneen toiminnan ja varmasti myöskin parantuneiden ken äolosuhteiden myötä. Lisäksi joukkueet harjoi elevat nykyään lä- hes kaksi kertaa enemmän kuin 15 vuo a si en.
Kolmantena tekijänä on ikäluok- kien aloi aminen yhä nuorempina. 1990-luvun lopulla oli tavallista, e ä jalkapalloseuratoimintaan tultiin sa- mana syksynä kuin mentiin perus- koulun ensimmäiselle luokalle. Ny- kyään aloitetaan jopa kaksi vuo a nuorempana.
Neljäntenä tekijänä on to umus
harjoitella tekonurmilla, eli hiekka- ken ävuorot eivät enää kelpaa. Esi- merkiksi Johanneksen kentällä PPJ:n 12 viikkovuorosta vain kaksi on käy- tössä – muina aikoina Johari on tyh- jä!
Tilanne harjoitusvuorojen osal- ta ei tule itsestään helpo umaan – päinvastoin. Jätkäsaaren liikunta- puistokin valmistunee vasta vuoden 2020 paikkeilla. Sinne PPJ haluaa ai- kanaan oman kentän ja hallin.
Lyhyellä tähtäimellä PPJ on päät- tänyt ryhtyä vuoden 2015 aikana ajamaan voimakkaasti joko Johan- neksen kentän tai Tehtaanpuiston kentän vuokraamista ja päällystä- mistä tekonurmella.
Kirjoi aja on PPJ:n hallituksen varapu- heenjohtaja ja olosuhdevastaava.
Koska pitäisi erikoistua pelipaikoille?
Pelipaikkaa ei kan- nata tietää kovin nuorena.
Teksti: Mikael Anthoni Kuva: Hannes Kainulainen
Palloliiton Helsingin piirin val- mennuspäälliköllä Mika Riu- tolla on hyväksi havai u ehdo-
tus pelipaikkojen ope amiseen.
”Eri pelipaikkojen tehtäviä pitää käydä treeneissä pitkäjänteisesti lä-
pi, eikä vain pelitilanteessa. Rooli- en omaksuminen kanna aa yhdistää harjoi eluun jo 5vs5-pelivaiheessa.”
Jos juniori ei ole esimerkiksi saa- nut harjoitella puolustajana pelaa- mista pelinomaisten harjoi eiden kau a, ei voi odo aa, e ä hän tietää matsissa mitä pakin paikalla kuuluu tehdä.
Riu o suosi elee etenkin 7–12-vuotiaiden valmennukseen vuo- sirytmiä, jossa sekä vuosi e ä harjoi- tusryhmän pelaajat on jae u kolmeen tai neljään osaan. Kukin pelaaja har- joi elee ja pelaa aina yhden jakson hyökkääjänä, keskikentällä ja/tai lai- dassa sekä pakkina, riippuen siitä on- ko käytössä 5vs5- vai 7vs7-pelitapa.
Näin vuodessa tulee käytyä kaikki pelipaikat läpi. Purnaustakaan ei pi- täisi syntyä, kun jokainen kiertää jo- kaisella paikalla.
Valmennuksessa ei siis aina kanna- ta mie iä mikä on pelin lopputulok- sen kannalta paras kentällinen, vaan mikä ope aa eniten.
USEIN JUNNUJA kiinnostaa eniten hyökkääminen ja maalinteko. Val- mentajan tehtävä on nostaa jokainen pelipaikka jalustalle.
Puolustamista harjoitellessa on syytä korostaa, e ä sekin on pelipaik- ka, jossa pitää olla aktiivinen ja osata hyökätä. Aivan kuten hyökkääjänkin on osa ava puolustaa.
Maalivahdiksi päätyvät yleen- sä pelaajat, joilla on luontainen halu sekä rohkeu a hommaan. Pelkkään veskahommaan ei kuitenkaan kanna- ta jymähtää, koska jalalla pelaamista- kin pitää harjoitella.
Riu o ehdo aa, e ä kiinnostus- ta maalivahtina pelaamiseen voi lisä- tä esimerkiksi harjoitusten maalinte- kopeleillä, joissa ei ole veskoja. Alin ken äpelaaja on aina ”maalissa”, näin useampi pelaajaa pääsee koke- maan mitä on olla maalivahtina.
JUNIOREIDEN KOHDALLA Riu o ei halua antaa listaa tarvi avista omi- naisuuksista. Nopeita jalkoja tarvi- taan kaikkialla, siksi junnujen pitäisi
PPJ:N
OLOSUHDEJAOKSESSA
on mieti y, miten varmistetaan tu- levaisuuden ken ätarpeet tiheästi asutussa kantakaupungissa. Pelaa- jamäärä näy ää edelleen jatkavan kasvuaan. Lisäksi ison kentän jouk- kueiden tarpeet lisääntyvät menes- tyksen myötä.


































































































   22   23   24   25   26