Page 26 - Merimies 3 2015

Merimies-unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Eversheds Asianajotoimiston puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Jäsenille palvelu on ilmainen. www.jbeversheds.com
Jäsen
ARJEN JURidiiKKAA
ÄLÄ AStU LÄhEMMÄS
jokaisella on oikeus turvattuun arkeen. toisinaan kuitenkin esi- merkiksi avioero tai muut elämän ristiriidat johtavat tilanteisiin, joiden myötä huomaa olevansa toisen henkilön jatkuvan uhkaa- van käytöksen ja tarkkailun kohteena. laajennettu lähestymiskiel- to saattaa olla tehokas ratkaisu menetetyn turvallisuudentunteen palauttamiseen.
Lähestymiskieltoa voi hakea poliisilta tai käräjäoikeudelta kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myös- kään seurata tai tarkkailla. Lähestymiskielto kattaa myös positiivi- set yhteydenotot, joten esimerkiksi korttien ja lahjojen lähettämi- nen kiellolla suojatulle, on kiellettyä.
Lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna, mikäli pe- rusmuotoisen kiellon tarjoamaa suojaa ei jostain syystä pidetä riittävänä esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö toistuvasti ja il- man hyväksyttävää syytä ilmaantuu suojattavan henkilön työpai- kalle. Laajennettu lähestymiskielto voi olla myös perheen sisäi- nen. Tällöin osapuolet asuvat samassa asunnossa ja kieltoon määrätyn on muiden oleskelurajoitusten lisäksi poistuttava osa- puolten yhteisestä kodista, eikä hän saa palata sinne kiellon voi- massaoloaikana.
Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erik- seen määrätyn paikan läheisyydessä. Oleskeluksi voidaan katsoa lisäksi toistuvasti suojattavan henkilön omakotitalon ohiajami- nen autolla ilman perusteltua syytä.
Muita oleskelupaikkoja voivat olla esimerkiksi henkilön oppi- laitos tai hänen lapsensa päiväkoti tai koulu. Koska suojattava henkilö saattaa tuntea itsensä erityisen uhatuksi esimerkiksi liik- kuessaan pienen lapsensa kanssa säännöllisesti tiettyä reittiä, voidaan oleskelupaikaksi lukea myös vakiintunut reitti – esimer- kiksi reitti asunnosta päiväkotiin. Sen sijaan olisi kohtuutonta kieltää henkilön oleskelu esimerkiksi kauppakeskuksissa tai nii- hin rinnastettavissa julkisia tai vapaa-ajan palveluita tarjoavissa paikoissa. Lähestymiskieltoon määrättävä ei kuitenkaan näissä- kään tiloissa saa kohdistaa suojaa saavaan henkilöön minkäänlai- sia yhteydenottoja.
etu
Lähestymiskieltopäätöksessä oikeus määrittelee ne päivät ja vuo- rokaudenajat, jolloin oleskelu tietyllä alueella on kielletty. Paikan määrittely tapahtuu esimerkiksi määrittelemällä päätöksessä ne kadut, joihin rajoittuvan alueen sisällä oleskelu on kielletty. Selvyy- den vuoksi päätökseen liitteeksi voidaan myös ottaa kartta, johon merkitään esimerkiksi reitti kodista päivähoitoon. Lähestymiskiel- topäätöksessä arvioidaan ennakolta osapuolten väliset tarpeelli- set yhteydenotot. Uhkatilanteiden välttämiseksi, ne voidaan mää- rätä järjestettäviksi lakimiehen, sosiaaliviranomaisen tai muiden sivullisten läsnä ollessa.
Lähestymiskieltohakemus käsitellään kiireellisenä. Asia käsi- tellään rikosasian tavoin yksinkertaisessa oikeudenkäynnissä, jos- sa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan molempia osapuolia ja mahdollisia todistajia. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden. Kielto voidaan hakemuksesta uudistaa tarvittaessa, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin antaa vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista sakolla tai enintään yhdellä vuodella vankeutta. Kiellon rikkominen on viral- lisen syytteen alainen rikos, jolloin syyttäjällä on oikeus viedä asia oikeuteen.
Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilö- rekisteriin. Koska poliisilla ei ole resursseja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden liikkumisen valvontaan, valvoo kiellon noudattamista käytännössä se henkilö, jonka suojaksi lähesty- miskielto on määrätty. Kiellolla suojatun on ilmoitettava kiellon rikkomisesta poliisille, joka ilmoituksen perusteella menee tapah- tumapaikalle ja ottaa kieltoa rikkoneen säilöön.
Lähestymiskieltoa koskeva laki on osoittautunut toimivaksi. Hakemuksien määrästä on pääteltävissä, että ennakollisen tur- van antamiseen on olemassa todellinen tarve. Käsittelyn nopeu- den, sen yksinkertaisuuden ja viranomaisten tehokkaan yhteis- työn myötä lähestymiskieltoasioiden käsittely on yksi Suomen oikeusjärjestelmän toimivimmista osa-alueista.
johanna naarala
Asianajaja, varatuomari
Eversheds Asianajotoimisto johanna.naarala@jbeversheds.com www.jbeversheds.com