Page 3 - Merimies 3 2015
P. 3

pääkirjoituS
Sipilä tuhoaa
suomalaisen kauppamerenkulun
Kun Suomeen muodostettiin edellisten eduskunta- vaalien jälkeen Jyrki Kataisen hallitusta, hallitus- ohjelmaan kirjattiin tavoite leikata kauppameren- kulun tukia 20 miljoonalla eurolla. Välittömästi
sen jälkeen, kun kirjaus tuli julkisuuteen, merenkulun työ- markkinaosapuolet kääntyivät tahoillaan hallituksen ja siinä edustettuina olleiden puolueiden puoleen tuoden esiin yh- teisenä näkemyksenään sen, että tukien leikkaaminen johtaa välittömiin ulosliputuksiin. Koko tukijärjestelmä perustuu EU-komission suositukseen ja sen tarkoituksena on ollut turvata EU-maiden kauppamerenkulun harjoittaminen ja EU-merenkulkijoiden työpaikat alati kove-
Mikäli leikkausuhka toteutuu, se tulee tietämään Suomen li- pun alla kulkevien matkustaja-alusten ulosliputtamista mitä todennäköisimmin Ruotsiin tai Viroon. Ruotsissa tukijärjes- telmä on edullisempi ja yksinkertaisempi kuin Suomessa. Li- säksi se on toteutettu siten, että tukia ei tarvitse käsitellä joka vuosi valtion budjetin yhteydessä. Virossa taas ei ole tukijär- jestelmiä, mutta maan yhtiöverotus ja työvoimakustannukset ovat niin houkuttelevia, että ilman tukia liikennöivillä suoma- laisilla matkustaja-aluksilla ei olisi mitään mahdollisuutta kilpailla virolaisten kanssa. Oli miten oli, tukia leikkaamalla
nevassa kansainvälisessä kilpailussa, jos- sa kolmansista maista tulevat alukset ovat jo erilaisten verohelpotusten tai muiden vastaavien tukien piirissä.
Miten tämä voi olla mahdollista, kun edellinen hallitus oli nimenomaan ilmoittanut vetävänsä pois leikkaukset, mikäli kauppamerenkulku tulee mukaan työllisyys- ja kasvusopimukseen.
Kataisen hallitus myöntyi lopulta vaati-
muksiin, kun järjestöt olivat ilmoittaneet,
että niiden on mahdotonta tulla mukaan
vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuk-
seen, jos hallitus toisaalta uhkaa tuhota
suomalaisen kauppamerenkulun toiminta-
edellytykset. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päättikin, että leik-
kauksista luovutaan, minkä jälkeen Meri-
mies-Unioni ja Suomen Varustamot solmivat kolmivuotisen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen työehtosopimus- ratkaisun.
selvää, että tilanteen ratkeaminen edellyttää hallitukselta ja hallituspuolueilta, Keskustapuolueelta, Kokoomukselta ja Perussuomalaisilta selvää vakuutusta siitä, että niin kauan kuin EU-komissio ylläpitää kauppamerenkulun tukemista koskevia suosituksiaan, Suomessa ei ryhdytä hankkeisiin jo toteutettujen tukien leikkaamiseksi. Päinvastoin hallituksen tulee sitoutua vihdoinkin siihen, että Suomen kauppameren- kulun toimintaedellytykset ja tätä kautta Suomen huoltovar- muus turvataan jatkossakin. Suomi on yhä edelleen saari, joka tarvitsee omaa kauppalaivastoaan ja suomalaista kauppamerenkulun ammattiosaamista.
Simo Zitting
puheenjohtaja
simo.zitting@smu. 
saadaan aikaan
tuhansien suomalaisten merityöpaikkojen menetykset ja matkustaja-aluselinkeinon siirtyminen pysyvästi pois Suomesta.
Jos Sipilän hallitus pysyy uhkaukses- saan, Merimies-Unionilla ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa työllisyys- ja kasvu- sopimuksen mukaisten työehtosopimus- tensa voimassaoloa. Tämä tarkoittaa sitä, että tulemme käymään helmikuun ja maa- liskuun vaihteessa 2016 pääsopimusaloil- lamme liittokierroksen. Koska Sipilän halli- tus on itse omilla toimenpiteillään aikaan- saamassa tilanteen, jossa kauppamerenku- lun ja sitä kautta Suomen viennin ja tuon- nin esteetön jatkuminen uhkaa estyä, on
Yllätys oli suuri, kun selvisi, että viime edustakuntavaa- lien jälkeen muodostetun Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan oli uudestaan kirjattu tavoite leikata kauppamerenkulun tu- kia – tällä kertaa erityisesti matkustaja-alusten osalta – samalla 20 miljoonalla eurolla. Miten tämä voi olla mahdol- lista, kun edellinen hallitus oli nimenomaan ilmoittanut ve- tävänsä pois leikkaukset, mikäli kauppamerenkulku tulee mukaan työllisyys- ja kasvusopimukseen. Kuinka hallitus voi nyt kesken sopimuskauden vetää takaisin lupauksensa ja uhata elinkeinoa samoilla leikkauksilla. Normaalielämässä tällaista kutsuttaisiin petokseksi ja valheellisuudeksi.
2015 • 3 // MS 3


































































































   1   2   3   4   5