Page 5 - Merimies 3 2015

Alla listaus merkittävistä tapahtumista ja työvoimakustannus- leikkauksista kauppamerenkulussa vuosina 1984–2015:
1984–1987 Suomen kauppalaivasto pieneni 65 prosenttia 2,36 miljoonasta bruttorekisteritonnista 0,85 miljoonaan bruttorekis- teritonniin ulosliputusten ja alusmyyntien seurauksena. Alusten lukumäärä laski 190:stä 100:aan.
1989–1991 pientonnistoon kuuluvien lastialusten uudishankin- noille myönnettiin valtion tilapäistä korkotukea ja näiden alus- ten miehityksiä pienennettiin ja niille sovittiin uusi palkkakus- tannuksia alentava työehtosopimus (ns. pientonniston sopimus). Toimien johdosta kauppalaivaston koko kääntyi hie- noiseen kasvuun.
1992 valtiovalta asetti ehdoksi merenkulun työvoimakustannustu- elle sen, että merenkulun työmarkkinaosapuolten piti leikata alus- ten työvoimakustannuksia 10 %. Tämä sovittiin tehtäväksi joko palkkoja laskemalla 10 % tai vähentämällä alushenkilökuntaa.
Samana vuonna eduskunta hyväksyi lain ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta, joka tuli voimaan vuoden 1992 alusta. Lain perusteella valtio palautti varustamoille osan työnantajan maksamista työvoiman sivukuluista.
1990–1999 suomalainen tonnisto kasvoi 1,1 miljoonasta brutto- rekisteritonnista 1,7 miljoonaan bruttorekisteritonniin. Lasti- alustukea on muutettu kuluneen 20 vuoden aikana useaan ot- teeseen.
2001 Ruotsissa siirryttiin lasti- ja matkustaja-aluksia koskevaan nettopalkkajärjestelmään. Tämä johti Suomessa neljän suuren matkustaja-aluksen ulosliputusuhkaan, koska Suomen tukilain- säädäntö ei koskenut matkustaja-aluksia.
Tilanteen johdosta työmarkkinajärjestöt solmivat 2001 uuden matkusta-alussopimuksen, jolla alennettiin matkustaja-alus- ten taloushenkilökunnan työvoimakustannuksia noin 15 pro- sentilla.
2002 Matkustaja-alussopimuksen solmimisen jälkeen tukilain- säädäntöä muutettiin siten, että matkustaja-alukset otettiin mu- kaan tukijärjestelmän piiriin.
Samana vuonna tuli voimaan lastialussektorille suunnattu tonnis- tovero. Tonnistovero ei ollut kuitenkaan kilpailukykyinen verrattu- na muiden EU-maiden vastaaviin tonnistoverojärjestelmiin. Ai- noastaan yksi pienvarustamo valitsi tonnistoverotuksen, mutta ajautui kahden vuoden päästä konkurssiin.
2002–2006 ulkomaanliikenteessä olleiden kauppa-alusten luku- määrä laski 129 aluksesta 114 alukseen. Uudisrakennuksia ei li- putettu Suomeen. Kauppalaivastomme keski-ikä lähenteli 20
vuotta. 2002-2006 miehistö vähentyi 1272 henkilötyövuotta. Sen jälkeen tapahtuneet suurten matkustaja-alusten ulosliputukset vähensivät 500 henkilötyövuotta lisää.
2005 Suomen ja Viron välinen matkustaja-alusliikenne ajautui kus- tannuskriisiin, joka johtui Viron lipun alla olleiden alusten oleelli- sesti alhaisemmista palkkakustannuksista. Työmarkkinajärjestöt solmivat tämän takia ns. liikennealuesopimuksen, jolla alennettiin Viron liikenteessä olevien suomalaisten matkustaja-alusten työ- voimakustannuksia noin 15 prosentilla. Viron liikenteessä on ny- kyään Suomen lipun alla ainoastaan yksi matkustaja-alus.
2009 Suomen merenkulussa alkoi käänne myönteisempään suuntaan, mikä johtui kolmesta tekijästä:
1) Eduskunta hyväksyi muutetun ja uudistetun tonnistovero- lain, joka oli huomattavasti kilpailukykyisempi kuin vuodelta 2002 peräisin oleva laki.
2) Samana vuonna merenkulun tukilainsäädäntöä parannettiin siten, että miehistön vaihtokustannukset aluksilla, jotka ovat cross-trade -liikenteessä, tulivat tuen piiriin. Tämä vaikutti omiaan Suomen merenkulkupolitiikan pysyvyyteen ja pitkäjän- teisyyteen.
3) Merenkulun työmarkkinajärjestöt solmivat puitesopimuk- sen, joka mahdollisti EU:n ulkopuolisen työvoiman käytön suo- malaisilla lastialuksilla. Sopimuksella alusten työvoimakustan- nukset ovat laskeneet 24-30 %. Sekamiehityssopimuksen piirissä on tänään (vuonna 2015) 58 alusta, määrä vastaa 77 % ulkomaanliikenteestä olevista rahtialuksista.
2009–2015 Suomalaisen tonniston kehitys on kääntynyt kasvu- suuntaan. Varustamot ovat hankkineet uudisrakennuksia ja mui- ta aluksia, jotka on liputettu Suomen lipun alle. Suomen kaup- pa-alusluetteloon on merkitty 114 alusta vuoden 2014 lopussa. Sisäänliputukset ovat luoneet uusia työpaikkoja ja kauppalaivas- ton keski-ikä on kääntynyt laskuun.
2015 Eduskunta hyväksyi muutoksen merimiesten eläketurvassa keväällä 2015, jolla merimiesten alennetuista eläkejärjestelyistä luovutaan ja eläkeikä tulee olemaan sama kuin muilla aloilla. Muutoksen taustalla oli pyrkimys pienentää merimieseläkejär- jestelmästä johtuvia valtion menoja.
KESÄ 2015 Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjat- tu matkustaja-alustukeen kohdistuva 20 miljoonan euron leikkausuhka. Mikäli leikkaus toteutuu, uhkana on kaikkien Suo- men lipun alla olevien matkustaja-alusten ulosliputtaminen.