Page 3 - Merimies 5 2016

100 vuotta työtä merenkulkijoiden hyväksi M– onko mikään muuttunut?
erimies-Unioni on juhlinut kuluvana vuotena Voisi kuvitella, että 100 vuoden aikana varustamot olisivat oppi- 100-vuotista taivaltaan. Työtä merenkulkijoiden hy- neet läksynsä. Näin ei kuitenkaan ole. Toistuvasti ilmenee tilantei- väksi on tehty vuosien mittaan olan takaa. Tuloksia- ta, joissa työaikakirjanpitoa ei ole pidetty ollenkaan, sitä on vääris- kin on saavutettu, joskin paljon on vielä tekemättä ja telty tai muutettu jälkikäteen taikka se on jopa hävitetty tai
uusia ongelmia tulee jatkuvasti esiin. piilotettu työntekijöiltä ja viranomaisilta. Läheskään aina työnteki-
pääkirjoitus
Viime vuosia on leimannut se, että merityönantajien piirissä esiintyy uusvälinpitämättömyyttä toteuttaa merenkulkijoiden oi- keuksia. Ei tunnuta enää välitettävän siitä, mitä on sovittu työehto- sopimuksin tai säädetty laeilla. Välinpitämättömyyttä esiintyy ko- rostuneesti varustamoissa, joiden henkilöstöhallinnossa ovat vaihtuneet toimijat tai sukupolvi. He ovat ”keksineet pyörän uu- destaan”. Käytännössä esimerkiksi pitkään jatkunutta työehtosopi- muksen soveltamiskäytäntöä on muutettu väkisin ja uusilla, yksi- puolisilla tulkinnoilla.
Muutoksia ei ole pystytty perustelemaan järkevästi. Tavallisim- min todetaan, että ”eihän näin mene-
jän palkkalaskelmasta ei selviä, mihin palkan laskenta on perustu- nut, kuinka paljon työntekijä on tehnyt ylitöitä, paljonko niitä on korvattu tai muutettu vastikkeiksi. Saati että näkisi, paljonko työn- tekijällä on pitämättömiä vapaita tai vuosilomapäiviä.
On ymmärrettävää – joskaan ei missään nimessä hyväksyttävää – että puutteita esiintyy pienissä varustamoissa, joissa henkilöstö- hallinnon resurssit ja osaaminen ovat vähäisiä. Maan suurimpien varustamoiden palkka- ja henkilöstöhallintojen puutteet ja virheet sekä niiden käyttämien palkanlaskentaohjelmistojen epäkelpoi- suus ovat sen sijaan käsittämättömiä ja äärimmäisen tuomittavia.
tellä maapuolellakaan”. Ei tiedetä tai tunnusteta, että merityössä on erityis- piirteitä, joiden vuoksi merenkulkijoi- hin ei sovelleta kaikkea maapuolen työ-
Sitä, että suurten varustamoiden an- tamista palkkalaskelmista ei pysty seu- raamaan, mistä palkka on muodostu- nut, ei myöskään voida hyväksyä. On järkyttävää, että varustamo saattaa esit- tää, kun palkanmaksussa ja -laskennas- sa esiintyneitä virheitä selvitetään, jälkeenpäin uuden ”tuplatyöaikakirjan-
pidon”, joka eroaa edellisestä olennaisesti.
Merityönantajien joukossa on myös niitä, jotka pitävät kun-
nia-asianaan hoitaa henkilöstö- ja palkkahallinnon velvoitteet asianmukaisesti. Kaikki kunnia heille. Masentavaa on, että toisin menettelevät pilaavat rehellisten maineen.
Kuten edellä kirjoitetusta ilmenee, työ merenkulkijoiden oikeuk- sien ja etujen puolesta vääryyttä ja riistoa vastaan ei ole päättynyt 100 vuoden kamppailun jälkeen. Taistelu jatkuu.
Simo Zitting
Puheenjohtaja
simo.zitting@smu.
Merenkulkijoiden etujen ja oikeuksien valvomiseksi on välttämätöntä, että heidän
lainsäädäntöä, vaan heitä koskevat tekemänsä työtunnit kirjataan oikein. omaterillisettyöelämääsäätelevätlait.
Tähän on painava peruste: merimiehet
asuvat työpaikallaan pitkiäkin aikoja ja ovat aluksella paljolti työn- antajan armoilla.
Merenkulkijoiden etujen ja oikeuksien valvomiseksi on välttä- mätöntä, että heidän tekemänsä työtunnit kirjataan oikein. Rehelli- nen ja oikea työaikakirjanpito on avainasemassa. Työtunnit ja niis- tä suoritetut korvaukset on kirjattava työntekijäkohtaisesti. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut ko- rotusosat.
Työnantajalla on velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa. Velvolli- suuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon. Vakavista työaika- tai vuosilomakirjanpidon virheistä ja laiminlyönneistä voi seurata jopa vankeutta. Sanktioita ei ole säädetty huvin vuoksi, vaan taus- talla on tarve varmistaa, että työnantajat todellakin noudattavat työaikakirjanpitoon liittyviä säännöksiä.
Merenkulkijan pitää voida tarkistaa, onko hänen palkkansa maksettu oikein. Tämä ei onnistu, jos hän ei tiedä tarkkaan, miten palkka on laskettu ja millaisiin tehtyihin työtunteihin laskenta pe- rustuu. Merityösopimuslain mukaan työnantajan onkin annettava palkan maksun yhteydessä työntekijälle laskelma, josta ilmenevät palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
2016 • 5 // MS 3
Jukka-Pekka Flander