Page 6 - Merimies 5 2016

Myrskyssä ja myötätuulessa – Unionin historian laajat kaaret
Ennen työväenliikkeen syntyä systeemi oli mätä, koska se oli epätasa-arvoi- nen ja epäoikeudenmukainen. Vai-
keissa oloissa toimineet ammattiyhdistys- pioneerit saivat uskoa ja innoitusta jatkaa, koska historian koko paino oli varmista- massa työväen voittoa. Näin merimiehet alkoivat rakentaa omaa järjestöä vastavoi- maksi varustamojen, laivanomistajien ja kapteenien ylivallalle.
Kohti kansainvälistä palkkatasoa
Suomi oli ollut dynaaminen merenkulku- maa 1800-luvun puoliväliin saakka, mut- ta 1800-luvun lopulta 1950-luvulle me- renkulkumme oli vanhakantaista. Tämä heijastui merimiesten työhön ja elämään laivoilla.
Suomalaiset merimiehet olivat aikansa halpatyövoimaa. Halpa työvoima sai suo- malaiset varustamot ostamaan käytettyjä höyryaluksia omistukseensa. Merimies-Uni- onin tavoitteena oli saavuttaa kansainväli- nen palkkataso. Unioni sai ensimmäisen työehtosopimuksensa vuonna 1927.
Unioni koetti puolustaa työehtosopi- musoikeuttaan 1933 pitkässä ja katkerassa lakossa, mutta varustamot ja lakonmurta- jat päihittivät lakkoilijat. Epäonnistuneen työtaistelun jälkeen Unioni alkoi kasvattaa merimiesten järjestövoimaa.
Merimies-Unionin varsinainen läpimur- to tapahtui 1940-luvun lopulla. Liitto sai vähitellen parannettua palkkoja ja oloja lai- voilla. Liitto käytti taitavasti hyödykseen jäämurtajia, kun merenkulkijoiden työeh- doista neuvoteltiin. Jäänmurtajien pysähty- minen talvella olisi tuolloin lopettanut koko meriliikenteen.
Merimiesunioni ajoi valuutta- ja tuonti- säännöstelyn ja korkeiden tullien oloissa
merimiehille oikeuden tuoda omilla an- sioillaan ulkomailta hankkimiaan kestoku- lutustavaroita maahan. Kohua aiheuttivat niin sanotut merimiesautot, joista myynti- voitto Suomessa oli huomattava.
Sankarivuosien jälkeen
Merimiehen ammatista tuli houkutteleva. Vetovoimaa lisäsi mahdollisuus nähdä vie- raita maita aikana, jolloin ulkomaanmatkat olivat kalliita. Legendaarinen Niilo Wälläri kuoli vuonna 1967, kun ammattiliiton oli aika etsiä uusia keinoja merimiesten ase- man turvaamiseen. Sankarivuosiin verrat- tuna jo 1970-luvulla talvet olivat leutoja, joten uhkaaminen jäämurtajien pysäyttä- misellä ei tehonnut entiseen tapaan.
Merimies-Unioni asettui
puolustamaan kotimaisen merenkulun jatkuvuutta.
Merimies-Unioni käänsi katseensa maa- ilman meriltä kotimaan mantereelle. Työ- ajoissa, palkoissa ja lomissa kotimaiset ratkaisut tulivat tavoitteeksi. Tämä ei ollut aina helppoa, koska monet ammattiliiton jäsenistä muistelivat aikoja, jolloin Unioni oli ollut tunnettu ja pelätty toimija. Sopeu- tumisen vaikeus näkyi siinäkin, että Wällä- rin jälkeen puheenjohtajat eivät saaneet enää kiistatonta valta-asemaa.
Suomen nopea talouskasvu, kasvanut ammattiyhdistysliike ja SAK:n solidaarinen palkkapolitiikka muodostivat hyvän ja dy- naamisen ympäristön. Tässä ripeän raken- nemuutoksen ympäristössä Suomen kaup-
palaivasto joutui yhä ahtaammalle, kun kansainvälisiä merenkulkusäädöksiä ja -palkkoja alas painavat mukavuuslippu- maiden kauppalaivastot kasvoivat. Meri- mies-Unioni asettui puolustamaan koti- maisen merenkulun jatkuvuutta.
Unioni on parantanut merimiesten arkea
Ympyrä on nyt sulkeutumassa. Merimies- Unioni pisti pitkään hanttiin, mutta lopulta Suomenkin kauppalaivastoon on tullut se- kamiehitysaluksia. Ne turvaavat suomalai- sen merimiesammatin jatkuvuuden kone- huoneesta komentosillalle. Ongelma on se, etteivät tässä järjestelyssä aivan toteu- du tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden pe- riaatteet taikka samasta työstä sama palk- ka -ajatus. Tämä jännite on merenkulussa varmaan pitempiaikainen kuin monet meistä toivoisivat.
Merimies-Unioni eikä edes SAK ole on- nistunut eikä viime vuosikymmeninä oi- kein pyrkinytkään murtamaan perin poh- jin kapitalistista järjestelmää. Toisaalta Unioni on ollut muovaamassa merimies- ten arkea paljon paremmaksi. Se on rajoit- tanut työnantajien isäntävaltaa ja selkiyt- tänyt työehtosopimuksilla merimiesten oikeuksia ja velvollisuuksia. Merimiehet ovat järjestäytymällä sekaantuneet päättä- väisesti omiin asioihinsa ja siten omalla panoksellaan – myrskyssä ja myötätuules- sa – vaikuttaneet siihen, millainen asema suomalaisella merimiehellä on eriarvoi- suuden ja tuloerojen karussa maailmassa.
Kirjoitus on tiivistelmä juhlaesitelmästä, jonka SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm piti Meri- mies-Unionin 100-vuotisjuhlassa 26.10.2016
6 MS // 5 • 2016