Page 20 - Merimies 2/2017

merimies kysyy, lakimies vastaa
Palkka työsopimuksen ja työehtosopimuksen mukaan
TEKSTI sannaleena kallio
merimies: työsopimuksessani on sovittu kokonaispalkasta, joka toimen avulla. Kuukausipalkka muodostuu esimerkiksi matkusta-
maksetaan tiettynä palkkapäivänä. kyse on könttäsummasta eikä sen lisäksi minulle makseta mitään lisiä. miten se eroaa työehtosopimuk- sen mukaisesta palkasta? minkälaisiin palkankorotuksiin minulla on oikeus? työskentelen väliportaan esimiehenä.
lakimies: Palkalla, josta on sovittu suoraan työntekijän ja työnan- tajan välillä työsopimuksessa, on rakkaan lapsen tavoin monta nimeä. Puhutaan muun muassa sopimuspalkasta tai kokonais- palkasta. Viimeksi mainittu on nimityksenä osuva, koska könttä- summaisesta palkasta sovitaan usein erikseen sen takia, että se kattaa kaikki palkan osat, lisät ja korvaukset. Työnantaja suosii näitä muun muassa sen takia, että palkkahallinto yksinkertaistuu.
Monesti työnantaja esittää sovittavaksi, että kokonaispalkka si- sältää myös korvauksen tehdyistä ylityötunneista. Tällainen sopi- mus voi olla lainvastainen. Sopimus kokonaispalkasta ei nimittäin poista työnantajan velvollisuutta pitää työaikakirjanpitoa ja mak- saa ylityökorvauksia, mitkä perustuvat sellaiseen pakottavaan lain- säädäntöön, josta ei voi sopia toisin. Toisin sanoen kokonaispal- kasta, joka sisältää ylityökorvaukset, voidaan laillisesti sopia ainoastaan niiden henkilöiden kohdalla, joihin ei sovelleta merityö- aikalakia tai kotimaanliikenteen työaikalakia (eli päällikkö, ko- nepäällikkö, yliperämies tai intendentti).
Palkasta sopiminen työsopimuksessa perustuu useimmiten nk. edullisemmuussääntöön, joka on työoikeudellinen periaate. Edulli- semmuussäännön mukaan työnantajalla ja työntekijällä on aina oikeus työsopimuksella sopia työehtosopimuksen ehtoja parem- mista ehdoista. Ehtojen paremmuudella tarkoitetaan sitä, että ne ovat työntekijän näkökulmasta työntekijälle edullisempia. Palkka, joka on selvästi suurempi kuin työehtosopimuksen mukaan mak- settava kuukausipalkka, on esimerkki tällaisesta edullisemmasta ehdosta.
Merenkulun työehtosopimuksissa on sovittu kuukausipalkasta, josta tarvittaessa lasketaan päiväpalkka. Tuntipalkkaa merenkulus- sa ei tunneta lainkaan. Ylityökorvauksen suuruus ylityötunnilta määritetään kuukausipalkasta työehtosopimuksessa sovitun ker-
ja-aluksilla sovellettavan työehtosopimuksen mukaan taulukon mukaisesta vakanssikohtaisesti takuupalkasta, jota korottavat hen- kilökohtaiset lisät kuten ikälisät, luontaiskorvauksista, suorituspe- rusteisista lisistä (lastinkäsittely, likainen työ) sekä mahdollisesti palvelurahasta. Kokonaispalkasta sovittaessa on usein todettu, et- tä palkka kattaa kaikki nämä palkan osat tai ainakin suurimman osan niistä.
Suomessa yleissitovassa työehtosopimuksessa määritellään ky- seisen alan vähimmäisehdot mukaan lukien vähimmäispalkka sen kaikkine osineen ja lisineen. Työsopimuksessa ei voida sopia alle yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan. Työ- ehtosopimuksen vähimmäisehdon alittava työsopimuksen ehto on nimittäin mitätön. Sopimuspalkan on siis oltava vähintään työ- ehtosopimuksen taulukkopalkan, luontoisetujen, (mahdollisen) palvelurahan ja muiden lisien suuruinen.
Työntekijän on itse laskettava, täyttyvätkö työehtosopimuksen vähimmäisehdot hänen kohdallaan ottaen huomioon sen, mitä so- pimuspalkan on sovittu kattavan. Laskelma on itse asiassa tehtävä kuukausittain ja mikäli (takuupalkkaan kuulumatonta) ylityötä on tehty tuona kuukautena enemmän kuin mitä sopimuspalkka kat- taa, voi työntekijä tehdä palkankorjauspyynnön korvaamatta jää- neistä ylityötunneista.
Voi olla siis varsin vaikeaa sopia sellaisesta palkasta, joka on var- masti edullisempi kuin työehtosopimuksen mukaan määräytyvä palk- ka. Ammattiliittona emme suosittele kokonaispalkkasopimuksen tekemistä myöskään siitä syystä, että työehtosopimuksiin liittyvät korotusmekanismit eivät koske sopimuspalkkaa, ellei siitä ole erik- seen sovittu. (Esimerkiksi luontaisedut korottuvat eri perusteella ja eri ajankohtana kuin taulukkopalkkojen ja lisien mahdolliset koro- tukset.) Tällöinkin jää taas laskettavaksi (ja riideltäväksi) se, täytty- vätkö työehtosopimuksen korotetut vähimmäisehdot vai eivät.
Kysymykset tervetulleita: sannaleena.kallio@smu.
20 MS // 2 • 2017