Page 3 - Merimies 2/2017

Menestyvä ravintola-ala kadehtii merenkulkua
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien yh- distys MaRa ottaa jatkuvasti kantaa merenkulun tu- kia vastaan. Viimeksi MaRa käytti keppihevosena Tampereen yliopistolta valtiontuista tilaamaansa
selvitystä*.
MaRa lähtee siitä, että Suomen laivaliikenteen ylläpitämiseksi
tehty työ on pois maissa toimivilta matkailu- ja ravintola-alan yrityk- siltä. Näin ollen se katsoo asiakseen meuhkata julkisuudessa ”viih- deristeilyjen” tukien poistamiseksi.
Häiritsisivätkö ulosliputetut laivat MaRan rauhaa vähemmän kuin kotimaahan työtä tarjoavat alukset? Hölmöä olisi ajatella näin, sillä sittenhän kilpailu vasta alkaisi, jos matkustajalaivoilla olisi kauttaaltaan vaikkapa Viron palkkataso.
Jotkut Suomen poliitikot ovat lähteneet MaRan ja sitä avittavan Elinkeinoelämän keskusliiton kelkkaan. Valtiontukia Suomen edun vastaisesti paheksuvat päättäjät menkööt heiluttamaan oikeaoppi- suuden lippua työvoimatoimistojen eteen.
pääkirjoitus
Teoriassa on mahdollista, että merenkulkuala ryhtyisi vasta- MaRa poimii selvityksistä tarkoitushakuisesti itselleen sopivat vetona kampittamaan maapalveluita. Vahvasta ketjuuntumisesta,
faktat. MaRa sivuuttaa sen, että matkus-
taja-autolautat hoitavat myös suuren
osan Suomen vienti- ja tuontikuljetuksia
ja että kotimaista varustamotoimintaa
tarvitaan maamme huoltovarmuuden
turvaamiseksi poikkeusoloissa. Suomen
viennistä 90 prosenttia lähtee kohti määränpäätä merikuljetuksin. Merenkulkuelinkeinon heikennykset vähentäisivät vientimme kil- pailukykyä.
Matkailu- ja ravintola-alan toimijat eivät anna lainkaan arvoa sil- le, että matkustaja-autolauttojen Suomeen tuomat matkailijat jät- tävät heille vuosittain 550-750 miljoonaa euroa maissa käyttämis- tään palveluista.
MaRan ulostuloista voi saada käsityksen, että nykyiset tukimuo- dot ovat suomalainen keksintö. Tosiasiassa myynnin ja palvelujen arvonlisä- ja valmisteverottomuus – joka koskee myös kansainvä- listä lento- ja rautatieliikennettä – sekä miehistökustannustuki ovat EU:n hyväksymiä. Ahvenanmaan erikoisasemasta on siitäkin sovittu EU:n kanssa.
Jos Suomi lakkaisi tukemasta merenkulkua, matkustaja-alukset jatkaisivat liikennöintiä satamiimme, mutta Suomen lippu ja lähes 4 000 suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkaa menetettäisiin. Samalla hukattaisiin merenkulun osaamista. Pitkän linjan virka- miehet ovat laskeneet, että valtiontalouden kannalta merenkulun noin 40 miljoonan euron suuruiset miehistökustannustuet ovat plus miinus nolla. Nythän varustamot saavat pitää tukena meri- miesten maksamat verot. Jos merityöpaikat katoavat, häviävät myös merimiesten maksamat verot. Laskelma ei anna perusteita ryhtyä romuttamaan toimialaa.
nollasopimuksista ja sunnuntaityökor- vausten leikkausuhasta ainakin löytyisi sanottavaa. Mieluummin kuin nokitteli- si, merenkulkuala kuitenkin tekisi mat- kailu- ja ravintola-alan kanssa yhteistyö- tä Suomen matkailun kasvattamiseksi
esimerkiksi erilaisin molempia hyödyttävin palvelupaketein. MaRa odottaa tulevasta kesästä vilkasta. Helsinkiin on perus- teilla kymmeniä uusia terasseja merinäköaloin ja Lappi vetää väkeä. MaRan toimitusjohtajan mukaan alan liikevaihdon vahva kasvu jatkuu. Hyvää kesää MaRalle! Mitäpä jos keskittyisitte myön-
teisin mielin menestyvään toimintaanne.
katariina kivistö
Viestintäasiantuntija
katariina.kivisto@smu.
* Merenkulun tuet – arvio henkilökuljetuksiin kohdistuvista valtiontuista; Katriina Lehto – Ari Karppinen – Lasse Oulasvirta – Hannu Saarijärvi; Maran toimeksiannosta Tampereen yliopistossa 2017 tehty selvitys
Nokittelun sijasta voitaisiin tehdä yhteistyötä.
2017 • 2 // MS 3