Page 54 - Merimies 3 2018

KESÄVINKKI
Menetetyt Majakat -näyttely
Suomen merimuseossa (Merikeskus Vellamo)
merikeskusvellamo.fi
M enetetyt majakat -näyttely esittelee kertomusten ja va- lokuvien avulla niitä maja- koita, jotka Suomi on tavalla tai toisella menettänyt. Näyttely johdattaa
kadonneen kulttuuriperinnön äärelle. Majakat ja loistot ovat osa rakennushis- toriaa, kulttuurihistoriaa, merenkulun his- toriaa ja meriturvallisuutta. Ne ovat koti- saaria, tukikohtia, kiintopisteitä, muistoja ja monin paikoin myös sotavuosien taiste- lupaikkoja ja sijaiskärsijöitä. Majakoita on kadonnut maisemasta mm. myrskyjen ja tuhotöiden takia. Sodat ovat vieneet niistä osan: majakoita on hävitetty suomalaisten omasta toimesta ja muutaman majakan on tuhonnut vihollinen. Eniten suomalaisma-
jakoita on kuitenkin menetetty rauhanehto- jen myötä tapahtuneiden alueluovutusten yhteydessä.
Osa majakoiden kiehtovuutta on niiden massiivisuudessa sekä sijainnissa ulkoluo- doilla, säiden armoilla. Myös majakkasaar- ten elämäntapa, elämä meren ympäröimil- lä karuilla luodoilla, erossa muusta yhteiskunnasta, on luonut myyttisyyttä nii- den ympärille.
Monet menetetyt majakat ovat tuttuja aina- kin niminä: Suursaari, Hanhipaasi ja Ruus- keri. Osasta jäi jäljelle vain kivijalka, mutta osa majakoista on yhä olemassa. Forum Marinumin tuottama näyttely perustuu Jo- hanna Pakolan ja Seppo Laurellin samanni- miseen tietokirjaan.
Menetetyt Majakat on avoinna Merikeskus Vellamossa 18.5.–21.10.2018.
Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 Kotka
ROOMARI – Tarinoita Utajärven RLaitilan lossista vuosina 1874–1956
oomari – Tarinoita Utajärven Lai- sa-arvoisuudesta. Roomarin tarinoissa hei- ne on valitettavan vähän huomioitu. Losse- tilan lossista -kirja on kunnian- jastuu vahvasti oman aikakauden elämä, ja on aikanaan ollut Oulun alueella 39 kap- osoitus entisille Oulujoen lossi- mutta samalla se on kuvaus tavallisen ih- paletta, joten lossit ovat olleet merkittävä miehille ja erityisesti – Roomari misen rikkaasta ja omintakeisesta elämäs- osa Oulujoen poikittaisliikenteen mahdol-
Heikki Hiltuselle ja hänen pojalleen Matti tä joka ansaitsee jäädä tarinana elämään listajana.
Hiltuselle.
Kirjassa luodaan läpileikkaus Utajärven
historiaan vuosina 1874–1956. Kirjassa pol- veilevat Suomen historian merkittävimmät tapahtumat, suomalaisen liikenteen – ja erityisestilossiliikenteenkehityssekävah- va henkilökuvaus.
Roomari Heikki Hiltunen tunnetaan Utajärvellä hauskoista tarinoista, terävästä kielestä, oikeudenmukaisuudesta ja ta-
myös jälkipolvelle."
Vaikka kirja pysyttäytyy voimakkaasti
paikalliskulttuurissa, käsitellään siinä samalla Oulujokiseudun matkailua, liiken- teen muutosta, sota-ajan vaikutuksia, Neuvostoliittoon loikanneita, köyhyyttä, nälänhätää ja tietysti lossiliikenteen kehi- tystä.
Oulujoesta on paljonkin kirjoitettua kirjallisuutta, mutta Oulujoen poikkiliiken-
54 MS // 3 • 2018
Kansallisarkisto