Page 10 - Poliisi vuosikertomus 2016

10 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016
RIKOSTORJUNTA
RIKOSTEN määrän väheneminen on jatkunut edellisten vuosien tapaan. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on vähentynyt vuodesta 2011 alkaen lähes
70 000:lla. Määrä oli vuonna 2016 noin 809 000 rikosta.
Vain muutamien rikoslajien määrät, kuten talousrikosten ja huumausainerikosten, ovat kasvaneet.
Erityisesti petosrikollisuudessa on havait- tavissa selkeä muodonmuutos. Vaikka petosrikosten määrät kokonaisuudessaan ovatkin vähentyneet, erityisesti tietover- koissa tapahtuneiden maksuvälinepetos- ten määrät kasvoivat noin 40 prosenttia vuoden aikana.
Poliisi on vuoden 2016 aikana panostanut rikostorjunnassa muiden viranomaisten
ja yhteisöjen kanssa tehtävään ennalta estävään yhteistyöhön. Näitä ovat muun muassa omaisuusrikosten torjunnan kan- nalta merkityksellinen valtioiden rajat ylit- tävän rikollisuuden torjunta sekä eri tavoin ilmenevän viharikollisuuden torjunta.
OMAISUUSRIKOSTEN KOKONAISMÄÄRÄ ENNALLAAN, RIKOKSET SIIRTYNEET TIETOVERKKOIHIN
Omaisuusrikosten kokonaismäärä (228 296) kaikista rikoslakirikoksista pysyi pro- sentuaalisesti (49,8 %) liki samana, vaikka omaisuusrikokset vähenivät 6 950 rikoksel- la vuodesta 2015.
Murrot asuntoihin, vapaa-ajan asuntoihin, liikehuoneistoihin sekä ajoneuvoihin laski- vat. Suuntaus on hyvä ja se kertoo poliisin toimenpiteiden oikeasta suuntaamisesta mm. rajat ylittävän liikkuvan rikollisuuden torjuntaan. Myös kansalaisten parantunut suojautuminen (mm. kameravalvonta) edistää rikosten selvittämistä ja niiden vähenemistä.
Rikollisuus muuttaa koko ajan muotoaan ja se on voimakkaasti siirtynyt etenkin
tietoverkkoihin. Maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet vuodesta 2015 yhteensä
38 prosenttia (lisäystä 4 211). Kansalai-
set antavat maksukorttitietojaan liian sinisilmäisesti erilaisille sivustoille mm. voittopalkintojen lunastamiseksi. Samaan asiaan liittyy ns. identiteettivarkausrikosten määrän kasvu, joista poliisi kirjasi vuonna 2016 yhteensä 3 300 rikosilmoitusta.
Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Koko maassa ilmi tuli 8 508 rikosta 100 000 asukasta kohden. Vuonna 2015 vastaava luku oli
8 645.
Vuonna 2016 selvitettyihin 285 400 rikos- lakirikokseen epäiltiin syyllisiksi yhteensä 311 100 henkilöä, joista naisia oli 19,9 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,2 prosenttia kaikista syylliseksi epäillyistä.
Selvitettyjen rikoslakirikosten osalta 25 pro- senttia epäillystä oli jonkin päihteen vaiku- tuksen alaisena (alkoholin osuus 15 %).
VIRANOMAISILLE LISÄÄ VOIMAVAROJA VIHARIKOKSIIN PUUTTUMISEEN Epäiltyjen viharikosten määrä lisääntyi vuonna 2016 yli 50 prosentilla. Oikeus- ministeriön vuonna 2016 julkaisema Uhritutkimus vihapuheen ja häirinnän ilmenemisestä yhteiskunnassa eri vähem- mistöryhmien näkökulmasta osoitti, että ainoastaan viidennes oli niistä ilmoittanut jollekin taholle. Ilmoituksen tekemättä jät- tämisen yhdeksi syyksi ilmoitettiin se, että