Page 21 - Kotopolulla

– Kaikki keskukset ovat erilaisia. Yhteistyön aika- na meille selkeytyikin, missä kukin on erityisen hyvä ja mitä osa-aluetta voitaisiin vielä kehittää, hanketta koordinoinut Suomen monikulttuurikeskukset ry:n puheenjohtaja ja Pohjois-Karjalan sosiaaliturva- yhdistyksen monikulttuurisuustyön koordinaattori Ville Elonheimo toteaa.
GLORIASSA JÄRJESTETÄÄN TOIMINTAA aina perhekahvilasta nuorten työpajoihin, mutta monet kotoutujat tulevat keskukseen oppimaan suomea. Moni Glorian suomen kielioppaista taas kertoo löytäneensä Gloriasta merkityksellistä tekemistä ja paikan, jossa pääsee tutustumaan muista kulttuu- reista tulleisiin ihmisiin.
Kielioppaana jo useamman vuoden toiminut
Ilkka Pernu käy Gloriassa kahdesti viikossa. Hän aloitti vapaaehtoistyön eläköidyttyään: tehtävä tuntuu tärkeältä, sillä siinä pääsee todistamaan ihmisten onnistumista ja kielitaidon kehittymistä. Tänään Pernu tukee opiskelussa Tore Molanderia.
– Gloriassa kielioppailla on aikaa käydä kanssani alkeita läpi rauhassa, Molander kertoo.
Opiskelijoiden suomen kielen lähtötaso vaihtelee: osa puhuu suomea jo hyvin, osa opettelee ensimmäi- siä sanojaan. Kuin yhdestä suusta kaikki kuitenkin kiittävät Gloriaa erityisesti kiireettömyydestä.
Gloriaan palaavat niin kielioppaat
kuin kielen opiskelijatkin. Kuvassa
Jeniza Ibañez (vas.) ja Samira Ali Mustafa.
Noin puolet Glorian kävijöistä on kantasuomalai- sia ja puolet muualta muuttaneita. Ihmisen taustalla ei ole keskuksessa merkitystä.
MONIKULTTUURIKESKUKSET OVAT jatkaneet hankkeen päätyttyä tiivistä yhteistyötä: työntekijöistä on tullut toisilleen luotettuja kollegoita. Tämä on ollut erityisen arvokasta pienimmille, esimerkiksi vain yh- den vakituisen työntekijän pyörittämille keskuksille.
Keskukset ympäri Suomea toimivat aktiivisesti myös muiden toimijoiden kuten järjestöjen, taide- laitosten, koulujen ja yritysten kanssa. Glorian väki kiertää esimerkiksi kouluissa kertomassa lapsille kansainvälisyydestä. Sekä Elonheimo että Seppälä ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyötä halutaan yhä lisätä moneen suuntaan.
– Monikulttuurikeskuksilla on kotouttamisessa valtavasti osaamista, jota kuntien kannattaa hyödyntää entistä enemmän.
Monikulttuurikeskuksen viisi hyvää käytäntöä kotouttamiseen
1. Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista. Ihminen ei voi kotoutua ilman paikkaa, jossa hänet otetaan vastaan.
2. Kohdataan ihminen ihmisenä eikä tehdä oletuksia. Annetaan ihmisen kertoa itsestään se, mitä hän haluaa.
3. Kotoutujilla on osaamista, jota he mielel- lään jakavat muille. Mahdollistetaan tämä.
4. Kielen oppiminen on tärkeää, mutta lopulta kieli on vain väline muuhun toimintaan.
5. Yhdessä saadaan aikaan enemmän: ennakkoluuloton yhteistyö niin toisten monikulttuurikeskusten kuin muidenkin toimijoiden kanssa hyödyttää kaikkia.
Lähde: Jyväskylän Monikulttuurikeskus Gloria.
21