Page 7 - Suomalaisen johtamisen_tila ja tulevaisuus

suomalaisen yhteiskunnan pohja valettiin yhteistyön
ja yhdessä tekemisen varaan. Yhteiskunnan järjestystä uhattiin tasavallan alkuvuosina niin vasemmalta kuin oikealtakin, mutta näistä uhista selvittiin ja yhteiskuntaa pystyttiin kehittämään kohti demokratiaa. Pienuutemme toi meille myös etuja: tarvitsimme toinen toisiamme, vain yhdessä pystyimme voittamaan ulkoiset uhat sekä vaurastumaan. Näin oletetusta heikkoudesta muodostui vahvuus. Suomalaisen yhteiskunnan kehitystä varsin-
kin 1970-luvulta alkaen kuvataan, monista kovistakin sisäisistä poliittisista kamppailuista huolimatta, usein konsensukseksi: yhteisymmärrykseksi ja sovuksi. Suoma- laisen yhteiskunnan historiaa voisikin kuvata leikkimieli- sesti ristiriitojen sävyttämäksi konsensukseksi.
Kun tämän historian päälle laittaa vielä yhtenäiskulttuu- rin, jota on maassamme rakennettu huolella ja pietee- tillä, niin ei ole ihme, että suomalaisessa johtamisessa voidaan havaita tiettyjä yhteisiä, jaettuja piirteitä. Se, että olemme juuri tulleet “ulos metsästä”, tarkoittaa sitä, että meillä ei ole niitä selkeitä vanhoja valtasuhteita, jotka leimaavat useiden eurooppalaisten maiden kult- tuurien taustaa. Tämä näkyy yhteiskunnassamme vah- vempana lähtökohtien tasa-arvona ja valtaetäisyyksien puutteena. On totta, että Suomessakin on ollut parem- piosaisia ja herrasväkeä, mutta hekin ovat olleet hyvin lähellä tavallista kansaa johtuen maan pienuudesta ja vaatimattomista olosuhteista, joissa olemme maamme rakentamisen aloittaneet. Tasa-arvoisuus kuvaa suoma- laista yhteiskuntaa erittäin osuvasti maailmanlaajuisessa mittakaavassa.
Pitkät yhtenäiskulttuuriset perinteet ja vahva yhteinen arvopohja näkyvät suomalaisissa organisaatioissa ja luovat pohjan suomalaiselle johtajuudelle. Mutta mitkä piirteet ovat romantisoituja johtamisihanteita ja mitkä ominaisuudet vastaavat nykytodellisuutta? Paljon on myös tapahtunut sitten Kekkosen presidenttikauden ja
Nokian 1990-luvun ja 2000-luvun alun menestystarinan. Oleellinen kysymys on siis: mitä on suomalainen johta- juus ja millaista johtajuutta suomalaisissa organisaatiois- sa tällä hetkellä on?
Tarkkaan ottaen on tietenkin mieletöntä puhua suoma- laisesta johtamisesta monoliittisena entiteettinä. Johta- jat ja organisaatiot ovat erilaisia. Johtamisen “hyvyys” on aina tilannesidonnaista. Mutta jos haluaisimme kertoa maailman toisella puolella olevalle ihmiselle yksinker- taistetun tarinan ”suomalaisesta johtamisesta”, mitä voisimme kertoa? Voisiko yhteinen – edes epämääräinen – käsitys suomalaisen johtamisen vahvuuksista ja heik- kouksista sekä tulevaisuuden kehittymistarpeista auttaa suomalaista työelämää ja suomalaisia johtajia ottamaan seuraavan edistysaskeleen? Voisiko sitä käyttää houkut- telemaan Suomeen osaajia muualta maailmasta?
Koska ajatus on kutkuttava, lähdimme yrittämään. Yritys on ainutlaatuinen Suomen historiassa – tällaista ei ole aiemmin tehty näin laajassa verkostoyhteistyössä. Mää- rittelytyöhön on osallistunut lähes sata johtajaa, tutkijaa ja asiantuntijaa, jotka ovat pohtineet kysymystä:
Mitä on suomalainen johtajuus nyt, ja mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä, jotta suomalaiset organisaatiot menestyisivät tulevaisuudessakin?
Suomalaisen johtajuuden määrittelytyö on suoritettu keväällä 2018. Määrittelytyötä varten on haastateltu suomalaisia johtajia ja omistamisen asiantuntijoita, sekä työstetty ominaisuuksia työpajassa, johon osallistui reilu 50 suomalaista johtajaa, tutkijaa ja muuta asian- tuntijaa. Tämän lisäksi aineistoa on käsitelty Työelämä 2020 -hankkeen neuvottelukunnassa ja Suomalainen johtamistapa -työryhmässä. Lista työhön osallistuneista asiantuntijoista löytyy liitteestä 1. Työtä on fasilitoinut Filosofian Akatemia Oy.
Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus 7