Page 19 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Artikkeleita
teknologian vaikutuksia tuottavuuteen, joihin pyritään liittämään tietoa myös teknologian vaa- timista lisäinvestoinneista. Osa uusista mahdol- lisuuksista liittyy puolestaan kysynnän tai tuo- tannon rakenteiden ja arvoketjujen muutokseen.
Muutamat keskeiset Muutosskenaarion kuvaamat ilmiöt ovat:
1. Big datan mahdollistama logistiikan tuot- tavuuskasvu, joka pienentää varastojen tarvetta valmistavassa teollisuudessa ja nostaa työn tuottavuutta palvelualoilla ja julkishallinnossa
2. Keinoäly, joka nostaa työn tuottavuutta koko kansantaloudessa. Uudet osaamiset ja koulutuksen tarve on ilmeinen läpileik- kaavasti eri aloilla.
3. Uudetbiotaloudenteknologiatjatuotteet etenkin metsäklusterissa, jotka parantavat metsäteollisuuden materiaalitehokkuutta ja nostavat sen tuotteiden jalostusarvoa. Kokonaiskestävyyden tarkastelu ilmiön osana on olennaista.
4. Palvelullistuminen, joka nostaa monien liike-elämän palveluiden vientikysyntää, mutta muuttaa myös elinkeinojen ja yri- tysten toimintaa ja rakennetta.
Muutosskenaarion ilmiöistä big data ja keino- äly näyttäytyvät ehkäpä suoraviivaisimmin tuot- tavuuteen vaikuttavina tekijöinä, kun taas bio- talouden uusien teknologioiden ja tuotteiden kuvaukseen on käytetty huomattavan yksityis- kohtaisia arvioita kehitteillä olevasta uudesta teknologiasta. Palvelullistuminen on ilmiönä monimutkainen: sillä tavoitellaan tavaraviennin integroitumista esimerkiksi logistiikan, huol- lon ja ylläpidon ja suunnittelupalvelujen vien- tiin, jossa monet suuret suomalaisyritykset ovat onnistuneet kilpailijoitaan paremmin, mutta johon informaatioteknologian kehitys näyttää olevan luomassa aivan uusia mahdollisuuksia aloille, joita ole aiemmin mielletty suoranaisesti palvelualoiksi. Kuvioon 7 on koottu tarjontate- kijöiden kasvuvaikutukset Muutosskenaariossa. Keskeinen ero perusskenaarioon syntyy siitä, että nyt tuottavuuden kasvuvaikutus on lähes
kaksinkertaistunut, mikä vetää myös investoin- teja mukanaan. Tarkastelussa sallitaan myös työmarkkinoiden pitkän aikavälin tasapainoa kuvaavan tasapainotyöttömyyden laskevan, jol- loin työllisyyden kasvuvaikutus kasvaa hieman. Tasapainotyöttömyyden on arvioitu nousseen laman aikana yli 7 prosenttiin (BOF bulletin, kesäkuu 2017), mutta työmarkkinoiden kiris- tyessä elpymisen myötä se on yleensä jonkin verran laskenut. Kansantuotteen käytön kautta syntyvän kasvuvaikutuksen nähdään puolestaan kuviossa 16 olevan peräisin ennen kaikkea vien- nin kasvusta, mutta tuottavuuden kasvun heijas- tuessa myös reaalipalkkoihin kasvaa myös koti- talouksien kulutuksen kasvuvaikutus perusske- naarioon verrattuna.
5. Skenaarioiden vertailua
Tutkimuksemme vaihtoehtoiset skenaariot tule- vaisuuden kansantaloudesta eroavat huomatta- vasti toisistaan. Erojen taustalla on useita syitä, joita seuraavaksi yritetään kirkastaa vertaile- malla kasvun taustoja ja skenaarioiden toimiala- ja työllisyysrakenteiden eroja.
Kuvioihin 9–11 on koottu tarjontaerien vai- kutus kasvuun tutkimuksen kolmessa skenaa- riossa vuosimuutoksina. Kasvuvaikutus on tässä näytetty vuosimuutoksena. Kuvioista näkyy, että työpanoksen kontribuutio on jokseenkin sama eri skenaarioissa, kun työmarkkinoiden uudis- tusten oletetaan toteutuvan kaikissa skenaa- rioissa. Tuottavuuden kasvussa on sen sijaan hyvin suuria eroja. Kun tuottavuuden kasvuvai- kutus perusskenaariossa on reilun prosentin vuodessa, on se Muutos-skenaariossa yli puoli- toista prosenttia ja Uhkaskenaariossa vain reilu puoli prosenttia. Tämä selittää valtaosan ske- naarioiden välisistä eroista, mutta kun tuotta- vuuskasvun ylläpitämä talouskasvu vaatii myös investointeja, seuraavat investointien kasvuvai- kutukset tuottavuuskasvun eroja.
Kansantuotteen kasvun taso eri skenaarioissa on sekin kiinnostava. Kuvioon 12 on koottu ske- naarioiden tarjontaerien kasvuhajotelma vuo- desta 2015 vuoteen 2040. Keskimääräinen
19