Page 17 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018 Artikkeleita
Kuvio 4. Kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuvaikutukset 2015 - 2040, hyödykkeet ja toimialat, prosenttiyksikköä
Kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuvaikutukset 2015-2040, prosenttiyksikköä
100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 -20,0 -40,0
Muut palvelut
Yksityinen kulutus
Investoinnit
Julkinen kulutus
Vienti
Tuonti
Arvonlisä
Sähkö ja lämpö
0,2
0,0
0,0
-0,1
-1,9
1,8
Kuljetus
1,2
0,0
0,0
0,2
-0,7
4,6
Vähittäiskauppa
0,5
0,0
0,0
0,0
-0,1
6,4
selluloosa ja paperi
0,4
0,0
0,0
0,5
-0,5
0,7
Julkiset palvelut
3,2
0,0
6,6
0,0
0,0
9,9
Yksityiset palvelut
21,9
1,1
0,3
7,3
-5,9
22,5
3,1
0,0
0,2
0,0
-0,1
2,3
Muu teollisuus
Kaivosteollisuus
10,8
2,7
0,0
10,0
-5,5
7,9
0,0
0,0
0,0
0,8
-2,2
0,9
Perusmetallit
0,5
0,3
0,0
4,1
-1,9
4,4
Öljyn jalostus
-0,3
0,0
0,0
2,2
-2,6
-0,3
Elektroniikkateollisuus
2,7
0,6
0,0
2,0
-4,4
2,8
Rakentaminen
0,0
14,4
0,0
0,0
0,0
9,3
Kemianteollisuus
3,1
0,0
0,1
9,1
-5,0
3,3
Maa- ja metsätalous
1,3
0,1
0,0
0,2
-0,4
2,7
4. Vaihtoehtoiset skenaariot
4.1. Uhkaskenaario
Monilla tahoilla on esitetty ajatus, että talous- kasvu jäisi tulevaisuudessa prosentin tietämiin. Uhkaskenaarion perusajatuksena on arvioida, miten kasvu voisi kotimaisista syistä vaarantua. Keskeiseksi tarkastelun kohteeksi nousevat sil- loin luonnollisesti käynnissä olevat uudistuk- set. Kuten yllä on todettu, uudistusten kautta on aiemmin arvioitu syntyvän merkittäviä kas- vuvaikutuksia; tässä arvioidaan, kuinka paljon kasvu hidastuisi, jos ne eivät toteutuisikaan. Keskeiseksi tarkastelun kohteeksi nousevat siksi SOTE-uudistus ja hallinnon uudistukset, joiden perusuralla oletettiin kasvattavan SOTE- palveluiden ja hallinnon tuottavuutta ja leikkaa- van niiden volyymin kasvuvauhtia. Nämä ole- tukset vaikuttavat selvimmin talouden raken- teeseen, koska ne rajoittavat talouden avoimien sektorien kasvua resurssien sitoutuessa peruss- kenaariota enemmän julkisille sektoreille. Uhkaskenaariossa on myös oletettu, että työn tuottavuuden kasvuvauhti ei palaisi historial-
liselle uralleen, vaan jäisi selvästi alemmaksi. Tämä hidastaa talouskasvua selvästi, ja se aset- tuu lähelle viime vuosien ”konsensusarviota” (Hyytinen ja Uusitalo 2015). Työmarkkinoiden uudistuksien sen sijaan oletetaan toteutuvan uhkaskenaariossakin.
Kuviossa 5 on esitetty tarjontatekijöiden kas- vuvaikutus Uhkaskenaariossa. Kuvien perus- teella on selvää, että ero perusskenaarioon syntyy tuottavuuden kasvun selvästä hidastumisesta, joka osittain hidastaa myös investointien kasvua. Kuviossa 6 esitetty kysyntätekijöiden kasvuvai- kutus näyttää, että talous suuntautuu perusske- naariota selvästi enemmän kotimarkkinoihin ja että julkisten palvelujen tuottaminen korostuu.
4.2. Muutosskenaario
Suomen vahvuutena on useissa tutkimuksissa pidetty korkeaa osaamistasoa, joka on näkynyt monien korkean teknologian tuotteiden ja pal- veluiden markkinajohtajuutena. Näytämme elävän teknologiamurroksen kynnyksellä, jossa on syntymässä monia uusia mahdollisuuksia. Muutosskenaariossa tarkastellaan uuden tekno-
17