Page 31 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Artikkeleita
että työttömyysaikainen palkkatulo on 25, 50 tai 75 prosenttia aiemmasta kuukausipalkasta. Luvut on laskettu vuosien 2013 (ei suojaosaa) ja 2014 (suojaosa käytössä) säännöillä olettaen, että päiväraha on aina vuoden 2014 mukainen.
Tarkastellaan esimerkiksi henkilöä, jonka työttömyyttä edeltänyt kuukausipalkka oli 2000 euroa. Henkilön tulosuhde (eli työttömyystur- van korvausaste) on 0,62, jos hän on kokonaan työtön ja hän saa täyttä ansiosidonnaista päi- värahaa. Työttömyys siis laski hänen tulojaan 38 prosenttia. Jos henkilö löytää osa-aikatyön, josta maksetaan 500 euroa kuukaudessa, tulos- uhde on 0,75 ilman suojaosaa (vuonna 2013) ja 0,82 suojaosan kanssa (vuonna 2014). Jos osa-ai- katyön palkka on 1000 euroa kuukaudessa eli puolet aiemmasta kokoaikatyön palkasta, tulos- uhteet ovat vielä korkeammat: 0,87 tai 0,95 riip- puen siitä, onko suojaosa voimassa vai ei. Tässä tapauksessa henkilö pääsee sovitellun päivära- han ja suojaosan avulla lähes työttömyyttä edel- täneelle tulotasolle puolta pienemmällä työpa- noksella, kun osa-aikatyön ja aiemman työpai- kan tuntipalkat ovat samat. Tulosuhteet osittain työttömälle voivat vielä hieman nousta osa-aika- työn tulojen mukaan kunnes maksimitaso (0,9 vuoden 2013 säännöillä tai 1,0 vuoden 2014 sään- nöillä) tulee vastaan.
Kuvioissa on esitetty työttömyysaikaiset tulo- suhteet (katkoviivalla) myös henkilölle, joka ei kuulu työttömyyskassaan ja on siten oikeu- tettu vain peruspäivärahaan työttömyysaikana. Soviteltua peruspäivärahaa laskettaessa edelli- sellä palkalla ei ole merkitystä, joten soviteltu etuus yhdessä työttömyysaikaisten palkkatu- lojen kanssa voi ylittää aiemman palkkatason. Koska soviteltu ansiopäiväraha on vähintään sovitellun peruspäivärahan suuruinen, tulosuh- teiden käyrät perus- ja ansiopäivärahan saajille yhtyvät, kun työttömyyttä edeltänyt palkka on
riittävän matala. Siksi tulosuhde myös sovitel- tua ansiopäivärahaa saavalle voi olla suurempi kuin 0,9 tai 1,0 niiden henkilöiden osalta, joiden aiempi palkkataso oli alhainen. Kuten myöhem- min nähdään, sovitellun ansiopäivärahan saajien tulot usein ylittävät aiemman palkkatason.7
Tulosuhteiden valossa kannustimet vastaan- ottaa osa-aika- ja pätkätöitä ovat erittäin hyvät. Kannustimet olivat varsin hyvät jo ennen vuotta 2014. Taustalla on se, että työttömyyden aikai- nen palkkatulo leikkaa työttömyysetuutta suh- teellisen vähän verrattuna esimerkiksi monen muun maan työttömyysturvajärjestelmään. Suojaosan käyttöönotto on parantanut kannus- timia entisestään.
Osallistumisveroasteet
Joissakin tapauksissa työllistymisen kannusti- met voivat heikentyä paljonkin, kun otetaan huo- mioon myös verojen ja etenkin tarveharkintais- ten tulonsiirtojen vaikutukset. Siksi arvioimme kannustimia ja niiden muutosta myös osallis- tumisveroasteiden avulla. Osallistumisveroaste kertoo, kuinka paljon kotitalouden käytettävissä olevat tulot kasvavat palkkatulon myötä verrat- tuna tilanteeseen, jossa ei työskennellä ollen- kaan. Osallistumisveroaste huomioi bruttomää- räisten työttömyysetuuksien ja palkkojen lisäksi verojen ja tulosidonnaisten sosiaalietuuksien vaikutuksen käytettävissä oleviin tuloihin eri palkkatasoilla. Jos osallistumisveroaste on esi- merkiksi 0,7, saadusta bruttopalkkatulosta jää verojen ja sosiaalietuuksien vähenemisen myötä käteen 30 prosenttia. Osallistumisveroasteet on laskettu SISU-mikrosimulointimallin avulla ja hyödyntämällä Tilastokeskuksen tulonjakoai- neiston työttömien ja heidän puolisoidensa kes- kimääräisiä työttömyyspäivärahoja ja palkkatu- loja. Laskelmissa käytetyt oletukset on eritelty kuvioiden alla.
7 Tosin empiirisessä analyysissä aiempi palkkataso ei välttämättä kuvaa kokoaikaisen työskentelyn tulo- tasoa, vaan täyden ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa, joka on voinut määräytyä satunnaisten työkeikkojen ja/tai osa-aikatyön perusteella.
31