Page 49 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

0100002000030000400005000060000700008000090000PerusasteKeskiasteKorkea-aste2006 Syyskuu2017 SyyskuuKuvio 7. Rakennetyöttömien määrä, henkilöäLähde: TEM, työnvälitystilastoLopuksi Suomen työllisyysaste uhkaa jäädä tasolle, joka ei turvaa julkisen talouden kestävyyttä. Samalla teknologian ja globalisaation aiheut-tama työn murros uhkaa heikentää työllisyyttä. Työllisyyden parantamisen tavoite on tämän takia tavallaan liikkuva maali. Työllisyysaste on voimakkaasti sidoksissa koulutustasoon. Kun perusasteen koulutuk-sen varassa olevien työllisyysaste oli 43 % 2015, niin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla se oli 86 %. Koulutus on myös ilmeisen hyvä vakuutus teknologian ja globalisaation aiheuttaman työttömyyden varalta. Toisaalta korkea koulutustasokaan ei takaa nopeaa työllistymistä. Itse asiassa kor-keakoulutettujen rakennetyöttömyys on vuo-den 2006 syyskuusta tämän vuoden syyskuu-hun noussut selvästi, kun taas perusteen kou-lutuksen varassa olevien rakennetyöttömyys on vähentynyt. Työttömyyden kestolla mitaten Suomen työ-markkinat toimivat hyvin huonosti. Syyskuussa 2017 työttömyyden keskimääräinen kesto oli työnvälitystilaston mukaan 60 viikkoa. Tuo kesto oli 46 viikkoa syyskuussa 2006 ja 39 viik-koa syyskuussa 2010. Parempi koulutus on välttämätön, mutta se ei siis ole riittävä keino työllisyyden vahvista-miseksi. Teknologian kehitys tulee hävittämään työpaikkoja tulevaisuudessa niin kuin se on teh-nyt aiemminkin. Riittävän koulutuksen ohella paras vakuutus työpaikan häviämisen varalta on hyvin toimivat ja joustavat työmarkkinat. LähteetArntz, M., T. Gregory and U. Zierahn (2016), “The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis”, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 189, OECD Publishing, Paris.http://dx.doi.org/10.1787/5jlz9h56dvq7-en