Page 48 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Karhusen (2017) analyysin perusteella työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus etenkin pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneillä nuorilla miehillä on erittäin korkea ja sitkeä. Esim. v. 2000 ilman perusasteen jälkeistä tutkin-toa olevista 25-v. 34,6 % oli NEET-tilassa (Not in Employment, Education or Training). Heistä 65,5 % oli ollut NEET-tilassa 2 vuotta aiemmin ja 59,3 % 10 vuotta myöhemmin. Yleisemmin voidaan todeta, että mitä heikompi koulutus, sitä toden-näköisemmin henkilö on NEET-tilassa ja sitä todennäköisemmin hän on NEET-tilassa pitkään. Mukana Karhusen analyysissa ovat Suomessa syntyneet ja asuvat, minkä takia ensimmäisen polven maahanmuuttajien 2000-luvulla huo-mattavasti kohonnut määrä ei vaikuta tuloksiin. Jos nykyistä suurempi osa suorittaisi perus-asteen koulutuksen jälkeisen tutkinnon, se itse asiassa parantaisi myös niiden työllisyyttä, jotka jäisivät yhä pelkän perusasteen koulutuksen varaan. Tämä johtuu siitä, että yhä harvemman jäädessä perusteen koulutuksen varaan, näiden aiempaa harvempien heikosti koulutettujen työn kysyntä kasvaa, minkä seurauksena nykyistä suu-rempi osa myös perusasteen varassa olevista työl-listyisi.Oreopoulos ja Salvanes (2011) esittävät sel-keän katsauksen tutkimuskirjallisuuteen kou-lutuksen hyödyistä yleisemmin. Nämä hyödyt liittyvät mm. siihen, missä määrin henkilö löy-tää työtä ja nauttii siitä. Hyödyt liittyvät myös muun muassa terveyteen ja sosiaalisiin suhtei-siin sekä pitkäjänteisyyteen ja päämäärätietoi-suuteen. Kaikki nämä ominaisuudet ovat omiaan lisäämään henkilön työllistymistä yleisemmin, ei vain perinteisen osaamisen kautta. Heckman et al (2017) tuoreen tutkimuksen tulokset tuke-vat vakuuttavalla tavalla Oreopouloksen ja Salvanesin johtopäätöksiä. Koulutus ei kuitenkaan ratkaise työttömyysongelmaaParempi koulutus on välttämätön, mutta se ei suinkaan ole riittävä keino työllisyyden vahvis-tamiseksi. Korkeakoulutettujen rakennetyöt-tömien määrä on kasvanut vuoden 2006 syys-kuusta vuoden 2017 syyskuuhun 66 prosentilla, kun perusasteen koulutuksen varassa olevien rakennetyöttömyys on itse asiassa laskenut (kuvio 7). Kuvio 6b. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, 30–34-vuotiaat