Page 57 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Artikkeleita
toimivien osuus osatyökykyisistä työikäisistä on maatamme suurempi, herää väistämättä ajatus, että yrittäjyyden kautta voitaisiin lisätä työelä- mäosallisuutta kohderyhmässä.
Tätä taustaa vasten kohderyhmän yrittä- jäpotentiaali näyttäytyy tämän tutkimuksen valossa yllättävänkin vähäiseltä. Tämä saanee osittain selityksensä siitä, että yrittäjäpotenti- aalin näkökulmasta otimme tarkastelussamme huomioon poissulkevana tekijänä sekä työky- vyttömyyden että halun mieluummin toimia palkansaajana toisen palveluksessa. Etenkin näistä jälkimmäinen on useissa yrittäjäksi ryh- tymisen motivaatiotaustaa selvittäneissä tutki- muksissa osoittautunut varsin yleiseksi motii- viksi – mutta saavuttamattomana tai mahdot- tomana sellaisena (Boylan ja Burchardt, 2003; Cooney 2008; ks myös Godley 2005; Kitching, 2014; Niemelä ym., 2017; RTC Rural, 2001). Vaikka kysymyslomakkeella kartoitettiin vain koettua työkykyä nyt ja lähitulevaisuudessa, pyrimme kahden aineiston tarkastelun avulla muodostamaan myös objektiivisemman ”osa- työkykyisyyden vaikeusasteen” näkökulman. Kela-aineiston muodostivat eläkkeensaajan hoitotukea sekä yli 16-vuotiaan vammaistukea saavat henkilöt. Nämä tuet edellyttävät lähtö- kohtaisesti merkittävää tuen tarvetta toiminta- kyvyn heikentymisen vuoksi. Vaikka emme voi taata, etteikö järjestöaineistossa olisi näitä tukia saavia, ovat siihen kuuluvat esimerkiksi työu- ran pituuden ja koulutuksen perusteella työky- kynsä puolesta ainakin lähempänä työmarkki- noita. Näin katsomme aineistojen välisen eron kuvaavan myös objektiivisemmin työkyvyn vai- kutusta yrittäjäpotentiaaliin. Havaintojemme perusteella katsomme, ettei yrittäjänä toimimi- sen potentiaalia tai yrittäjien määrän kasvatta- misen mahdollisuutta tulisikaan arvioida vain yrittäjänä toimivien ja sitä harkitsevien määrän perusteella ilman, että kontrolloitaisiin koetun työkyvyn ja ”yrittäjä-vai-palkansaaja-preferens- sin” vaikutus.
Kuinka suuri on sitten yrittäjäpotentiaali osatyökykyisten joukossa? Kela-aineistossa
vain 1,7 % työskenteli työkykyisenä yrittä- jänä, joka myös halusi olla mieluummin yrit- täjä kuin palkansaajana toisen palveluksessa. Järjestöaineistossa heitä oli 8 %. Tämä on siis kaukana EU:n selvityksen (European Union, 2014) 16 %:n osuudesta. Kela-aineiston perus- joukkoon suhteutettuna tämä tarkoittaisi, että vammaistukea tai eläkkeensaajan hoitotukea saavien joukossa olisi enintään 1 200 yrittäjää ja 2 500 yrittäjäksi harkitsevaa. Todennäköisesti luvut olisivat merkittävästi tätä pienempiä, koska todennäköisesti vastaajiksi valikoituivat ennemminkin paremman työ- ja toimintakyvyn omaavat. Luku on varsin vähäinen esimerkiksi verrattuna Niemelän ym. (2017) esittämään arvi- oon 6 000–11 000:sta vammaisyrittäjästä. Vaikka emme olisi kontrolloineetkaan yrittäjänä toimi- van koettua työkyvyttömyyttä tai preferenssiä toimia mieluummin palkansaajana toisen pal- veluksessa, jäisi yrittäjinä toimivien määrä silti vain 2 900:an yrittäjään. Mikäli järjestöaineisto kuvaa suurin piirtein osatyökykyisten joukkoa yleensä sen laajassa merkityksessä (n. 600 000), olisi yrittäjinä toimivien lukumäärä noin 48 000. Vaikka luku vaikuttaakin suurelta jää se kuiten- kin puoleen EU:n selvityksen (European Union, 2014) perusteella odottamastamme lukumää- rästä.
Politiikkatason toimia suunniteltaessa on otettava huomioon, että työkykyisiksi nyt ja myös kahden vuoden kuluttua itsensä kokevista valtaosa työskentelisi mieluummin toisen palve- luksessa. Yritystoimintaa harkitsevista ja suun- nittelevista toisen palveluksessa olisi mieluum- min yli puolet (62,3 %) ja yrittäjistäkin yli kol- mannes (38,6 %). Mikäli halutaan taata osatyö- kykyisille yhdenvertainen mahdollisuus valita työmarkkinoilla itselleen sopiva muoto työelä- mäosallisuuden toteuttamiseksi, on varottava pakkoyrittäjyyttä. Tämän perusteella pidämme työmarkkinoiden kehittämistä yleisemmin osal- lisuutta tukevammaksi parempana lähtökohtana kuin vain yksinomaan yrittäjyyden edistämistä. Yrittäjyys näyttäytyy yhtenä mahdollisuutena muiden joukossa, mutta nyt valitettavan usein
57