Page 58 - 4 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
pakkona muiden väylien osoittautuessa mah- dottomiksi.
Yrittäjyyden motivaatio- ja estetekijöiden osalta yritystoimintaa harkitsevat ja suunnit- televat korostavat jälkimmäisten merkitystä, mutta motivaatiotekijöiden osalta ryhmien välillä ei siis ole eroa. Yrittäjyyden vetoteki- jät ovat siis yhteisiä niin yrittäjille kuin yrittä- jyyttä suunnitteleville, mutta riskien ja esteiden tuottamat näkymät korostuvat suunnitteluvai- heessa. Merkittävimmäksi motivaatiotekijäksi nousee koettu mahdollisuus vaikuttaa työoloihin ja esteeksi etenkin rahoitukseen tai toimeentu- loon (sosiaalietuudet) liittyvät huolet. On huo- mattava, että nämä näyttäisivät olevan myös ei-osatyökykyisten kohdalla huolenaiheena motivaatiotekijöiden liittyessä mm. omaan työhön vaikuttamiseen (Hyytinen ja Pajarinen, 2005). Tätä osatyökykyisyydestä riippumatonta yrittäjyyskuvaa tukee myös se, ettei aineistojen välillä ollut juurikaan eroja yrittäjyyden moti- vaatio- ja estetekijöissä.
Jos kiinnostus ja halu yrittäjyyteen kumpuaa samoista tekijöistä sairauden tai vamman aihe- uttamasta haitta-asteesta tai ylipäänsä osatyöky- kyisyydestä huolimatta, on tällä myös seurauk- sensa palvelujärjestelmän rakentamisen politii- kalle. Mielestämme selvitys antaa viitteitä, ettei ole syytä rakentaa osatyökykyisille yrittäjyyden tukemisen osalta erillisiä palvelu- ja tukijärjes- telmiä muuten kuin niiltä osin, kun osatyökykyi- sellä henkilöllä on subjektiivinen oikeus tällai- siin palveluihin tai tukiin. Tarkoitamme näillä esimerkiksi vammaisten henkilöiden kuljetus- palveluja tai esimerkiksi ammatillisen kuntou- tuksen palveluja.
Yrittäjyyteen kannustaminen erilaisin poli- tiikkatoimenpitein kumpuaa sen tarjoamasta mahdollisuudesta lisätä talouskasvua ja kei- nona vähentää rakenteellista työttömyyttä. Mitä pienimuotoisemmasta yrittäjyydestä on kyse, painottuu talouskasvun sijaan sen työlli- syyttä parantava aspekti. Samalla kasvaa merki- tykseltään yritystoiminnan työelämäosallisuu- den näkökulma, koska monille palkansaajana
toimiminen toisen palveluksessa ei näyttäydy todennäköisenä tapahtumana. Tämä koskettaa monia muitakin erityisryhmiä. Koska yksinään osatyökykyiset ovat pieni erityisryhmä pidämme Euroopan komission ja OECD:n ehdottamaa yleisempää inklusiivisen yrittämisen strategiaa parempana vaihtoehtona (EU ja OECD, 2014).
58