Page 13 - Yrityskatsaus 1 2017

MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KONKREETTISESTI?
Suomen talouden elpymisestä on nyt hyviä merkkejä. Nyt kannattaa varmistaa, että yritykset ja Suomi pystyvät nappaamaan merkittävän osan kasvumahdollisuuksista. Siinä juuri innovaatioilla ja niitä synnyttävällä T&K-toi- minnalla on keskeinen rooli. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea tärkeää prioriteettia:
1. Tunnistetaan ja priorisoidaan yhteiset kasvumahdolli- suuden yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä, siis sel- laisilla alueilla, joissa on tarve julkisen sektorin osallistu- miselle. Yhteinen ennakointi ja näkemyksellisyys ovat tarpeen.
2. Luodaan yhteiset, uudet toi- mintamallit ekosysteemiseen kehittämiseen (PPP, Public Private Partnership), joiden avulla varmistetaan että in- novaatiojärjestelmä uudistuu koko ajan ja tutkimus johtaa innovaatioihin ja kaupalli- siin menestystuotteisiin ja palveluihin.
3. Varmistetaan, että julki-
nen T&K-rahoitus kääntyy kasvu-uralle ja erityisesti panostukset elinkeinoelämää tukevaan soveltavaan tutki- mukseen lisääntyvät.
Näissä kaikissa on paljon teke- mistä ja nyt on mahdollisuus tarttua kiinni kasvuun. Suomi on onnistunut tässä ennenkin, ja se onnistuu nytkin.
Suomessa on huippuosaamista kapeilla teknologia-alueilla, jotka vastaavat isoihin globaaleihin haasteisiin.
T&K-toimintaa ja innovaatioiden kehit- tämistä alueille, jotka ovat juuri Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksille sopivia. On tärkeää, että yritykset ja julkiset sekto- rit voivat hyvän yhteisen toimintamallin kautta tunnistaa ja valita sellaisia alueita, joissa globaali kansainvälinen kysyntä ja suomalainen osaaminen kohtaavat.
Yritysten ja julkisen sektorin yhteinen ennakointitoiminta on tärkeää. VNK:lla ja TEM:llä onkin nyt menossa useita hyviä kehitystoimenpiteitä, joissa myös yrityk- set ja elinkeinoelämän järjestöt ovat tut- kimuslaitosten kanssa mukana. Uutta voimaa ja näkökulmaa tuo varmasti myös kohta käynnistyvä Business Finland, joka rakentuu Tekesin ja Finpron toiminto- jen varaan. Ekosysteeminen kehittämi- nen ja yhteistyö on oikea toimintamalli myös Suomella, jossa erityinen vahvuus on aina ollut yhteistyö sen kaikilla tasoilla ja muodoissa.
Esimerkkejä Suomen kasvualueista
Suomessa on paljon hienoja esimerk- kejä uusista laajoista kasvualueista. Moni niistä on jo hyvässä kehitysvauhdissa. On myös hienoa, että Suomessa on erityistä huippuosaamista kapeilla teknologia-alu- eillakin, jotka vastaavat isoihin globaalei- hin haasteisiin.
Yksi erinomainen esimerkki isosta glo- baalista kasvualueesta on terveys ja sen alueella erityisesti digitaalisuus. Väestö ikääntyy koko ajan, ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Tämä tarjoaa pal- jon mahdollisuuksia uusille, mobiilipoh- jaisille ratkaisuille, datan käsittelylle ja koko terveyden ja hyvinvoinnin järjestel- män uudistamiselle. Hyviä tuloksia on jo saatu, ja siitä ovat osoituksena muutamia mainitakseni GE:n ja IBM:n investoinnit Suomeen.
Hyvä esimerkki kapean erikoisalu- een osaamisesta on piifotoniikka. Se liit- tyy tiedonsiirron nopeuteen, joka on digitalisaation yksi keskeinen haaste. Kuinka saada tehokasta tiedonsiirtoa, vaikka datamäärä kasvaa koko ajan? Ensimmäinen sovellusalue ovat data- keskukset ja sen jälkeen erilaiset senso- rit ja anturit (IoT-kenttä). Suomessa on alan pieni ja kehittyvä ekosysteemi, joka koostuu yrityksistä ja tutkimuksesta. Markkina on taatusti kasvava ja globaali.
Lisää mielenkiintoisia kasvualueita löytyy esimerkiksi autonomisesta liiken- teestä, biotalouden sovelluksista, älyk- käistä koneista ja laitteista sekä energia- teknologista.
Yrityskatsaus 1/2017 13