Page 23 - Yrityskatsaus 1 2017

Kotimaisia kasvilajikkeita suosimalla ja ruokaketjun sivujakeita hyödyntämällä voidaan parantaa Suomen proteiiniomavaraisuutta.
Kotimaisten proteiinikasvien viljely parantaa Suomen proteiiniomavaraisuutta
Kasvisruokavalio on ollut jo pitkään tren- dikästä ja myös kiinnostus kasviproteii- neihin on noussut. Monipuolinen kasvi- peräisen proteiinin käyttö ihmisruoka- valiossa tekee proteiinikasveista houkut- televampia viljelylle ja parantaa niiden viljelyn kannattavuutta. Kotimaisia kas- vilajikkeita suosimalla ja ruokaketjun sivujakeita hyödyntämällä voidaan osal- taan parantaa Suomen proteiiniomava- raisuutta ja vähentää riippuvuutta nykyi- sestä täydennysproteiinista, tuontisoi- jasta.
Jopa kaksi miljardia aasialaista ja afrik- kalaista nauttii osana normaaliravintoaan erilaisia hyönteisiä ja tyydyttää näin 5–10 prosenttia kokonaisproteiinitarpeestaan. Länsimaiselle kuluttajalle ajatus heinä- sirkan tai toukan syömisestä sellaisenaan on useimmiten epämiellyttävä. Kuitenkin monien hyönteisten ravintoarvo on hyvä ja esimerkiksi proteiinipitoisuus suuri.
Hyönteisten hyödyntäminen ravinnossa on jo lähellä
Erilaisten prosessointimenetelmien avulla hyönteismassasta voidaan erotella
erilaisia jakeita, joita voidaan käyttää elintarvikkeiden osana. VTT:llä on muun muassa testattu, miten jauhomadoista ja kotisirkoista voidaan valmistaa hyvänma- kuista proteiinijauhoa, jota voidaan käyt- tää liha- ja falafel-pyöryköissä.
Hyönteisille ei ole myönnetty EU-alueella vielä uuselintarvikelupaa, mutta sellaisen arvioidaan tulevan jo vuonna 2018. Toistaiseksi hyönteisiä on voinut nauttia omalla vastuullaan erilai- sissa tapahtumissa. Hyönteisistä on tullut merkittävä uusi ruokatrendi Suomessa.
Hyönteisten laaja käyttöönotto länsi- maissa edellyttää niiden prosessoinnin kehittämistä elintarvikeraaka-aineiksi. Suomessa ensimmäiset start-up-yrityk- set ovat jo käynnistäneet hyönteisliike- toiminnan kehittämisen.
Tulossa: yksittäisen kuluttajan tarpeen mukaisesti räätälöity ruokavalio
Ruokatuotteiden kirjo on kasvanut yhtä matkaa ruoan massatuotannon kanssa, ja kuluttajien valinnanvapaus on saanut aivan uudet mittasuhteet. On entistä hel- pompaa syödä terveellisesti. Toisaalta on suuri joukko kuluttajia, joiden elintavat ja ruokailutottumukset vaikuttavat haitalli-
sesti terveyteen. WHO on arvioinut, että elintavat ovat taustalla noin 40 prosen- tissa ennenaikaisia kuolemia.
Yksittäisen kuluttajan tarpeen mukai- sesti räätälöity ruoka on yksi visionääri- simmistä ruokainnovaatioista, jossa voi- daan ottaa huomioon maku- ja kuluttaja- tottumusten lisäksi esimerkiksi terveelli- syysnäkökohdat. Parhaimmillaan ruoka valmistettaisiin lähellä kuluttajaa auto- matisoidun jakelupisteen kautta hävikki minimoiden. Konseptit ovat vielä kehi- tysasteella ja toteutukseen tarvitaan rajat rikkovaa yhteistyötä eri teknologia-aluei- den asiantuntijoiden ja yritysmaailman kanssa.
Kestävän kehityksen innovaatioita • Yrityskatsaus 1/2017 23