Page 9 - Yrityskatsaus 1 2017

seen. Koulut ja oppilaitokset kehittyvinä ja oppivina yhteisöinä ovat tärkeitä malli- oppimisen paikkoja.
Kaikessa koulutuksessa saatujen tie- tojen ja taitojen sekä merkityksellisten oppimiskokemusten pohjalta voidaan ratkaista yhteiskunnassa esiintyviä haas- teita ja ongelmia. Keskeistä on tunnistaa yksinkertaisia keinoja, jotta jokainen voi arkipäiväisillä valinnoillaan vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen.
Kestävän kehityksen tavoitteisiin pää- semiseksi ei ole valmiita tai oikeita vas- tauksia, vaan meidän on opittava löytä- mään luovasti kuhunkin tilanteeseen par- haiten sopivat ratkaisut. Luovuus ja kyky asettua toisen asemaan, empatia, ovat parhaat eväät, mitä voimme lapsillemme antaa, jotta he voivat luoda itselleen ja tuleville sukupolville kestävämmän tule- vaisuuden.
Kestävän kehityksen toteutuminen vaatii laadukasta koulutusta
Tällä hetkellä suuri kestävän kehityk- sen hidaste on se, että hukkaamme val- tavan määrän henkistä kapasiteettia: maailmassa monet lapset ja nuoret eivät saa koulutusta, joka tukisi heidän kas- vuaan täyteen potentiaaliinsa. Kouluun pääsyn osalta on tapahtunut paljon posi- tiivista kehitystä viime vuosikymme- nenä, mutta valitettavasti se ei ole koko
totuus. Vaikka entistä useampi lapsi maa- ilmassa pääsee kouluun, hän ei opi siellä. Tutkimustulokset kertovat koulukrii- sistä, joka johtuu pätevien opettajien, opetusmenetelmien ja tukimekanismien puutteesta.
Suomella koulutuksen kärkimaana on paljon annettavaa koulutuskriisin ratkai- semiseksi. Opettajakoulutus ja perusope- tuksen pedagogiikka ovat meidän huip- puosaamistamme. Voimme tukea muita kulttuureja rakentamaan olosuhteisiinsa parhaiten sopivia sovelluksia. Kouluja ei voi viedä, mutta ymmärrystä oppimisessa tarvittavista elementeistä voi jakaa.
Vahva korkeakoulusektori edistää kestävän kehityksen tavoitteita
Korkeakouluopiskeluun kohdistuu globaalisti katsottuna valtava tarve. Opiskelijoiden määrä kasvaa merkittä- västi, ja massi kaation myötä on tärkeä pitää huolta koulutuksen laadusta, erityi- sesti kehittyvissä maissa.
Vahva korkeakoulusektori ja laaja sekä korkea paikallinen koulutustaso on kes- tävän kehityksen edellytys. Monissa kehittyvissä maissa perustaso on erit- täin kaukana esimerkiksi Suomen tilan- teesta. Kun vuonna 2010 tutkijamäärä miljoonaa asukasta kohti oli Suomessa 10 600, vastaavasti esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa Keniassa ainoastaan 320, Nepalissa 190
ja Mosambikissa 65 (UNESCO Institute for Statistics). Korkeakoulutuksen osal- listumisaste on Suomessa 88 prosenttia, kun vastaavat luvut ovat Mosambikissa 5, Nepalissa 15 ja Tansaniassa 3,6 prosenttia (2014, UNESCO Institute for Statistics).
Korkeakoulutusta kannattaa siis tukea maailmanlaajuisesti ja kehitys- yhteistyövaroin, jotta Agenda 2030:n tavoitteisiin on mahdollista päästä. Korkeakoulusektorin vahvistuminen vai- kuttaa suoraan kaikkien kestävän kehi- tyksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Meillä aikuisilla on usein halu ajatella, että ne asiat jotka meille on koulussa opetettu, on hyvä opettaa myös nykyi- sille nuorille sukupolville. Kannamme kuitenkin suurempaa vastuuta, jos läh- demme miettimään, millaiseen maail- maan haluamme antaa lapsillemme val- miudet. Meidän on pidettävä huoli, että lapsillamme olisi meitä enemmän vaihto- ehtoja valittavanaan ja heidän lapsillaan taas lisää vaihtoehtoja.
Tulevaisuuden vaihtoehtojen lisäämi- nen on reilua jälkipolvia kohtaan. Ja kes- tävää kehitystä.
Suomella koulutuksen kärkimaana on paljon annettavaa koulutuskriisin ratkaisemiseksi.
Yrityskatsaus 1/2017 9